Kategoria: Luonto
-

Kolumbiassa siitetty, Puulalla synnytetty
Aleksis Kiven päivän ja Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi tänään ilmestyi Kolumbiassa siitetty ja Puulalla synnytetty lääkeromaani Tauti (2025). Sen ensimmäiset rivit kirjoitettiin samana iltana (ja likimain samalla kellonlyömällä), kun covidpandemian takia Kolumbiaan julistettu poikkeustila ja öinen ulkonaliikkumiskielto alkoivat. Tarkoituksena oli kirjoitella muistiin jotain, mitä olin siihenastisilla Kolumbian matkoillani nähnyt, kuullut, kokenut, lukenut, kuvitellut ja uneksinut, niin…
-

Miksi meloisin Puulalla?
Varmaankin siksi, että sopivan pienellä suurella saaristojen pilkkomalla suht’ kirkasvetisellä mosaiikkijärvellä on enemmän nähtävää, kuultavaa, tunnettavaa ja koettavaa kuin sata kertaa suuremmalla saarettomalla järvellä. Ellei sata kertaa suuremmassa saarettomassa järvessä ole jotain todella erikoislaatuista koettavaa ja nähtävää. Järvien, kuten muidenkin luonnon ihmeiden vertailu, on pidemmän päälle yhtä tylsää kuin urheiluseuroista jaarittelu. Makuasioita. Mitäpä niistä leukojaan…
-

Voittiko rahanhimo yhdenvertaisuuden ja salailu läpinäkyvyyden? Näkökulmia ”Huuhtimäkeen”, jota ei pitänyt olla olemassakaan.
Huhtikuun 2023 alussa annettiin ymmärtää, ettei Kangasniemellä ole vireillä tuulivoimahankkeita. Pari viikkoa myöhemmin ilmoitettiin, että on. Reilun kuukauden päästä energiayhtiön tahto osayleiskaavan laadinnan aloittamisesta oli hyväksytetty kunnanvaltuustolla. Ainakin kahta kunnanvaltuutettua tiedonannon puutteellisuus vaivasi, muita ei. Yksi maataan Suur-Savon Sähkö Oy:lle vuokranneista on Kangasniemen seurakunta. ”Pieni eropiikki” seurakunnasta suretti kirkkoherraa. Mutta eikö se, että seurakunnan maalle…
-

Jääretken lämmin sydän: Puulaan juurtumista ja luonnon kunnioittamista
Maisemaa hallitsee keskitalven harmaus, jota kirjovat saarten ja rantojen silhuetit. Kuin horisonttiin siveltimellä sutaistut. Ainoa ihmiskorvin kuultava ääni on leuto läntinen. Kulkijat ovat harvassa. Joskus jokunen verkkokalastaja, hiihtelijä, kelkkailija, tai saaresta toiseen suhaava mökkitalkkari. Mutta välillä kuluu päivä, jos toinenkin, ettei harmaudessa näy ensimmäistäkään ihmislajin edustajaa. Kenties siksi Etelä-Savon maakuntajärven keskiosia sanotaan erämaamaisiksi. Pieni poikkeama…
-

Puulankauriin kylkiäisiä
Seuraava Puula-lehti (5/2024) on lähdössä näinä päivinä painosta, joten uutta lukemista odotellessa voi nautiskella alkupalaksi vaikkapa puulankauriin kylkiäisiä. Puulankauris ei poikkea zoologisesti oikeastaan mitenkään suurelle yleisölle tutummasta metsäkauriista (Capreolus capreolus) muuten kuin siinä, että puulankauris on puljannut lajitovereistaan poiketen puulankirkkaissa vesissä. Täten mikä tahansa metsäkauris voi vihkiytyä puulankauriiksi kastautumalla Puulaan, mikä ei tee siitä millään…
-

Päätä pidempi – Terveisiä rajan takaa
Artikkelia muokattu 10.10.2024 klo 23.14: virheellinen muoto ”kunnan ympäristölautakunta” muutettiin muotoon ”kuntaympäristölautakunta”. – Yllätyin, kun autoja on noin paljon tuolla pihalla. Ihan sydän läpättää. Näillä sanoilla aloitti puheenvuoronsa Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen Toukolassa, Kangasniemen Makkolassa, missä järjestettiin eilisiltana tuulivoima-aiheinen keskustelutilaisuus. Noin kuudenkymmenen kuulijan lisäksi tilaisuuteen osallistuivat myös kahden naapurikunnan, Hankasalmen ja Toivakan, kunnanjohto. Jokaiselle kolmelle…
-

Synsiöllä kysytään, miksi kunta ei tee pelisääntöjä, miksi valtuutetut vaikenevat
Artikkelia täydennetty – Kun ensi kertaa näin tuulimyllyjä, ajattelin, että wau, onpa komeita, aika hienon näköisiä laitoksia. Ja isoja! Nuo ne sitten tekevät sähköä. Näin muistelee jyväskyläläinen Jukka Piironen ensireaktiotaan tuulivoimasta. Ja huomauttaa heti perään, ettei hänellä ollut silloin tuulivoimasta mitään käsitystä. Hän olettaa, että monilla voi edelleen olla samankaltainen käsitys, mikäli he eivät ole…
-

Rantaretkipäivä järviluonnon puolesta
– Saako hypätä järveen? 9-vuotias poika kysyy.– Ei saa, opettaja vastaa, eikä poika kysele enempää, vaan keskittyy ihmettelemään opettajansa lautalle vedestä nostelemiaan kasveja.Itse asiassa lautta oli alunperin laiturin pätkä, joka karkasi vuosia sitten jostain, mistä lie; ja kun omistaja ei hakenut omaisuuttaan takaisin, opettaja Titta Väyrysen ystävä modifioi siitä Hulapan, hupilautan. Sittemmin Hulappa on palvellut…
-

Vähiin käy, ennen kuin loppuu
Sorsakantojen taantumaa analysoitiin Puulan saaressa laukaustakaan ampumatta. Perinteikkäällä lintuvedellä, Pätkönlammella, ei ole kuulunut jytyä eikä jytkettä enää vuosikausiin. Elokuun 20. päivä, sorsanmetsästyksen aloituspäivä. Vanhempi sorsastaja keittää pannukahvia Puulan rannalla, vähän nuorempi tekee polttopuita kotipihassaan. Edellisen haulikko nojaa rantapuuhun, jälkimmäisen asekaapin takaseinään.Kovin polte on poissa. Metsällä käydään – jos käydään – lähinnä ulkoilumielessä, tai sosiaalisesti makkaraa…