PUULA KAYAK

Artikkelia muokattu 10.10.2024 klo 23.14: virheellinen muoto ”kunnan ympäristölautakunta” muutettiin muotoon ”kuntaympäristölautakunta”.

– Yllätyin, kun autoja on noin paljon tuolla pihalla. Ihan sydän läpättää.

Näillä sanoilla aloitti puheenvuoronsa Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen Toukolassa, Kangasniemen Makkolassa, missä järjestettiin eilisiltana tuulivoima-aiheinen keskustelutilaisuus.

Noin kuudenkymmenen kuulijan lisäksi tilaisuuteen osallistuivat myös kahden naapurikunnan, Hankasalmen ja Toivakan, kunnanjohto.

Jokaiselle kolmelle kunnanjohtajalle oli varattu lyhyet alkupuheenvuorot, joiden jälkeen oli yleisökysymysten ja -kommenttien vuoro.

Yhden yhteisen kysymyksen kunnanjohtajille esitti tilaisuuden alkajaisiksi kangasniemeläinen kunnallisneuvos Raimo Halttunen, joka halusi tietää, pärjäisivätkö kolme kuntaa ilman tuulimyllyjä.

Kunnanjohtajien vastaukset olivat yhtenevät:

– Kyllä [Kangasniemellä] pärjätään ilman tuulimyllyjä, vastasi Kimmo Kainulainen, saaden raikuvat aplodit.

Sen sijaan myöhemmin esitettyyn kysymykseen, aikooko kunta korvata tuulivoimaselvityksistä koituneet kärsimykset kuntalaisille ja kausiasukkaille, ei vastausta annettu.

Juttu jatkuu K. Kainulaisen kuvan alla.

Yli kaksituntisen keskustelutilaisuuden yksi ydinsanomista oli se, etteivät tuulivoimasuunnitelmat ja -hankkeet ole välttämättä yhden kunnan oma asia.

Tämän totesivat puheenvuoroissaan Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen, Toivakan vt. kunnanjohtaja Touko Aalto sekä pari kuntarajan takaa tilaisuuteen osallistunutta henkilöä.

Vaikka Hankasalmi ei kunnanjohtajansa mukaan ole poissulkenut sellaista vaihtoehtoa, että Hankasalmelle tulisi jonain päivänä ”muutaman myllyn alueita”, pitää Mäkinen todennäköisempänä kuitenkin sitä, ettei Hankasalmelle tule ensimmäistäkään tuulimyllyä.

Naapurikuntiensa tuulivoimahankkeisiin Hankasalmi ottaa Mäkisen mukaan kantaa maltillisesti, mikäli hankkeilla ei ole ”tosiasiallista isoa vaikutusta” hankasalmelaisten elämään.

Mutta koska Kangasniemen Häppälänmäkeen kaavaillulla tuulivoimateollisuusalueella olisi Mäkisen mukaan vaikutusta myös Hankasalmen puolelle, antoi Hankasalmi lausunnon Etelä-Savon maakuntakaavan luonnosvaiheessa sillä perusteella, että ”vaikutusten arviointi oli pysähtynyt maakuntarajaan”, vaikka tuulivoimaloiden vaikutukset eivät kunta- ja maakuntarajaan pysähtyisi:

– Hankasalmen ja Niemisjärven puolella on asutusta lähellä [Häppälänmäkeen kaavailtua tuulivoima-aluetta] ja se pitäisi ottaa huomioon, perusteli Mäkinen.

Toinen tärkeä lausunnon aihe koski Mäkisen mukaan hankasalmelaisille merkittävää pohjavesialuetta:

– Se on meille [Hankasalmelle] elintärkeä alue, eikä siihen haluta mitään riskiä.

Kunnanjohtaja Mäkinen kiittelikin sitä, että Häppälänmäen kaavailtu tuulivoima-alue oli siirtynyt hiukan prosessin aikana – kenties palautteen ansiosta –, mistä huolimatta Häppälänmäkeen kaavailtua tuulivoima-aluetta pitäisi Hankasalmen kunnan mielestä siirtää vieläkin kauemmas kuntarajasta.

Mäkisen mukaan Hankasalmen on ”tuotava omalta osaltaan esille”, miten Kangasniemelle kaavaillut tuulivoima-alueet voisivat aiheuttaa haittoja naapurinsa puolelle:

– Nostamme sen lausunnoissamme esiin, vakuutteli Mäkinen.

Juttu jatkuu M. Mäkisen kuvan alla.

Samansuuntaisen viestin toi Toukolaan Toivakan vt. kunnanjohtaja Touko Aalto. Entisen kansanedustajan mukaan Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon ”Toivakan kaavaluonnoksesta antamaa lausuntoa riittävällä tavalla”:

– Nämä alueet tulee poistaa [kaavasta] tai siirtää vähintään kahden kilometrin päähän Toivakan kunnan rajasta. Taustalla ovat nimenomaan kiinteistöt, elinkeinot, elinympäristöt ja ihmiset, perusteli Aalto kuntansa näkemystä.

Aalto pitikin ”hienona ja todella arvostettavana” sitä, että kolmen kunnan viranhaltijat sekä lukuisa joukko ihmisiä kokoontui keskustelemaan aiheesta, joka ”koskettaa kaikkia”.

Aallon mukaan tuulivoimahankkeet eivät rajoitu vain yhteen maakuntaan tai yhteen kuntaan. Ongelmaksi muodostuu valitettavan helposti myös se, että mielipiteitä voimakkaasti jakava asia ajaa monia syvälle poteroihinsa, eikä todellista keskustelua pääse syntymään:

– Tärkein asia, riippumatta siitä mistä hankkeesta tai minkä tyyppisestä asiasta on kysymys, on se, että kohdataan kasvotusten ja keskustellaan, painotti Aalto.

Aalto ei mielellään näkisi sellaista tilannetta, että mikään kunta ajautuisi tilanteeseen, jossa se on yhden kortin varassa.

Samaa korosti Hankasalmen Mäkinen, tosin toisenlaisin sanavalinnoin:

– Ei minkään kunnan kannata rakentaa kuntatalouttaan minkään vihreän siirtymän varaan, koska koskaan ei tiedä, mitä valtionosuusjärjestelmässä tapahtuu. […] Ymmärrän kyllä niitä kuntia, jotka hyötyä saadessaan tuulivoimaa harkitsevat. Olennaista on sopimukset, totesi Mäkinen – viitaten myöhemmin suorasanaisesti Karstulan tilanteeseen, jossa Koiramäen tuulivoimateollisuusalueen omistajanvaihdos italialaisfirman käsiin ”jätti maata vuokraavan kunnan ahtaalle” (Maaseudun Tulevaisuus, 7.10.2024).

Vuokrasopimusten riskipeliä kommentoi myös useampi henkilö yleisöstä.

Erään herrasmiehen mukaan monikymmenvuotisesta maanvuokrasopimuksesta energiayhtiön kanssa voi tulla ”elämän pahin paperi” – jonka suurimman laskun maksajiksi ja likapyykin pesijöiksi jäävät tulevat sukupolvet.

– En ole sitä aikaa itse näkemässä, mutta miettivätkö näitä päätöksiä tekevät lapsiaan ja lapsenlapsiaan? eräs toinen henkilö kysyi.

Vastausta ei kukaan osannut antaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Tai ehkä omanlaisensa vastauksen antoi muussa yhteydessä Toivakan vt. kunnanjohtaja ottaessaan puheeksi viime aikoina uutisoidun toivakkalaisen tuulivoimaratkaisun: Toivakan kunnanhallitus päätti syyskuussa kuntaympäristölautakunnan esityksen mukaisesti, ettei Toivakka käynnistä tuulivoimayleiskaavoitusta Myrsky Energia Oy:n kaavoitusaloitteesta ehdotetulle Metsäsalon alueelle.

Sen tarkemmin Aalto ei tapausta avannut, vaikka jonkinlaisia perusteita saattoi löytää hänen kuntapoliittisesta manifestistaan, jossa pyritään kunnioittamaan kaikkien elinkeinovapautta:

– Meidän painopisteemme on investoida ihmisiin ja ihmisten hyvinvointiin ja toimeliaisuuteen. Meillä on 5000 euron uudisrakentajan raksaraha ja Suomen suurin kodinhoitotuki. Konkreettisia asioita, joilla katsomme tulevaisuuteen. Paras tapa varmistua, ettei ajauduta vain yhden kortin varaan.

Aallon mukaan kuntalaiset tulisi nähdä ”ikään kuin asiakasomistajina” – koska kunta on kuntalaisia ja myös kausiasukkaita varten; ei toisten kotirauhaa häiritseviä sekä omaisuutta tuhoavia hanketoimijoita, eikä niiden aisankannattajia varten.

– Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää, se on demokratiaa, vaalit ratkaisee. Mutta kaikkia pitää kunnioittaa ja kuunnella, totesi Aalto.

Kyläyhteisöjen voimaan luotetaan myös Hankasalmella, missä kylien eloisuus ja vireys on kunnanjohtaja Mäkisen mukaan hengissä säilyneen alkutuotannon ansiota.

Mäkinen murjaisi myös ”valmiin sloganinsa”, jota hän on kuulemma jo joissain yhteyksissä käyttänyt:

– Hankasalmella ei ole tuulivoimaa, mutta meillä on elinvoimaa.

Teksti ja kuvat @DocArkko
Artikkelisarja jatkuu taas tulevaisuudessa.

Kuvassa Ismo Manninen, yksi tilaisuuden järjestäjistä.

Artikkelia korjattu 10.10.2024 klo 23.13: virheellinen muoto ”kunnan ympäristölautakunta” muutettiin muotoon ”kuntaympäristölautakunta”.