Huhtikuun 2023 alussa annettiin ymmärtää, ettei Kangasniemellä ole vireillä tuulivoimahankkeita. Pari viikkoa myöhemmin ilmoitettiin, että on. Reilun kuukauden päästä energiayhtiön tahto osayleiskaavan laadinnan aloittamisesta oli hyväksytetty kunnanvaltuustolla. Ainakin kahta kunnanvaltuutettua tiedonannon puutteellisuus vaivasi, muita ei. Yksi maataan Suur-Savon Sähkö Oy:lle vuokranneista on Kangasniemen seurakunta. ”Pieni eropiikki” seurakunnasta suretti kirkkoherraa. Mutta eikö se, että seurakunnan maalle mahdollisesti nouseva tuulivoimala voisi aiheuttaa haittojalähialueen asukkaille ja luonnolle? Voittiko rahanhimo yhdenvertaisuuden ja salailu kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyden?
Moni Puulan tilaaja on kertonut lehden päätoimittajalle ajatuksiaan lehden ja sen kotisivujen artikkeleihin liittyen. Eräs lukija kertoi, että edes poliitikko Päivi Räsäsen kommentit eivät saaneet häntä eroamaan kirkosta, mutta Kangasniemen seurakunnan tuulivoimamyönteisyys sai.
Lukija oli kuvitellut, että kaikki ihmiset olisivat tasavertaisia seurakunnan edessä – kuten kristittyjen pyhä kirja opettaa – mutta kun Kangasniemen seurakunta vuokrasi maataan Suur-Savon Sähkö Oy:lle tuulivoimalan paikaksi, joutui lukija toteamaan, että seurakunta asetti rahan yhdenvertaisuusperiaatteen edelle:
– Tästä nousee julkeasti mieleen ajatus farisealaisista, mutta ehkä yhdistän asiat väärällä tavalla, lukija kirjoitti.
Nimeään hän ei halua julki.
Hän kertoo asuvansa eteläsavolaisen Kangasniemen kunnan taajamassa, tai jossain sen tuntumassa, mutta joka tapauksessa yli 10 kilometrin päässä Huuhtimäkeä, minne Etelä-Savon Maakuntaliiton papereissa on piirretty seitsemän tuulivoimalaa. Yksi niistä nousisi seurakunnan maalle, ja siksi lukija pitää seurakuntaa ”omalta osaltaan [tuulivoiman] mahdollistajana”.
Seurakunnalle voimala toisi vuokratuloja, kun taas niiden vaikutusalueelle jäävät kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat joutuisivat ”väkisin ja pakotettuna alttiiksi tuulivoimaloiden haitoille”, kuten kirkosta eronnut lukija ajattelee.
Tästä syystä hän pitää seurakunnan tekemää maanvuokrasopimusta ”moraalittomana ja kotirauhaa rikkovana”.
– Olisi mielenkiintoista kuulla hengellisten työntekijöiden kanta uskon näkökulmasta, ja miten he perustelisivat tehdyn ratkaisun, lukija mietti.
***
Kangasniemen kirkkoherra Ville Tikkasen mukaan seurakuntaan saapui ”joitakin ihmetteleviä ja pettyneitäkin kyselyjä, miten seurakunta on voinut toimia tässä tuulivoima-asiassa näin”.
Kirkosta eroamisessa oli Tikkasen mukaan ”pieni piikki” silloin, kun kirkkovaltuusto päätti tehdä maanvuokrasopimuksen. Jokaista kirkosta eroamista kirkkoherra pitää surullisena, mutta hän sanoo ymmärtävänsä heitä, jotka ovat pahoittaneet mielensä päätöksen vuoksi.
Sitä kirkkoherra ei sähköpostiviestissään kuitenkaan surrut, että jotkut joutuisivat ”väkisin ja pakotettuna alttiiksi tuulivoimaloiden haitoille”, mikäli seurakunnan maalle tuulivoimala nousisi.
Tuulivoimalan kohoaminen seurakunnan maalle ei ole vielä kiveen eikä kirjoihin kirjoitettua. Se on todettu monet kerrat monissa yhteyksissä.
Sitä painotti myös Kangasniemen kirkkovaltuuston ja kunnanvaltuuston jäsen Tero Marttinen (kesk.) viime syksynä antamassaan haastattelussa. Marttisen mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen Kangasniemelle on kaukainen asia.
Omasta puolestaan Marttinen kannatti Suur-Savon Sähkö Oy:n esitystä osayleiskaavan käynnistämisestä tuulivoimarakentamista varten siksi, että nähtäisiin onko hankkeen toteutus teknisesti edes mahdollista.
Marttisen mielestä toisenlainen päätös olisi voinut antaa kunnan toiminnasta oudon kuvan:
– Että jonkin hankkeen vaikutusten selvittely kelpaa, jonkin toisen ei. Olipa kyseesssä aurinkovoima, mikä tahansa teollinen toiminta tai matkailuun liittyvä hanke, ensin on selvitettävä sen toteuttamismahdollisuudet, Marttinen mietti syksyllä.
Marttinen näki silloin ja näkee edelleen tuulivoimalat tulonlähteenä kunnalle sekä vaihtoehtona ydinvoimalle:
– Täällä Kangasniemellä näemme vain ydinvoiman hyödyt, emme haittoja.
Tietoa tuulivoimahankkeesta, sekä siihen liittyvistä prosesseista, Marttinen sanoo saaneensa eri lähteistä jo vuonna 2022. Vuoden 2023 alkupuolelta hän muistaa Etelä-Savon Maakuntaliiton tiedotustilaisuuden. Sekä Suur-Savon Sähkö Oy:n infotilaisuuden (1.6.2023).
Myös kunnanvaltuutettu Mikko Hokkanen (sd.), joka on myös Etelä-Savon maakuntavaltuutettu ja maakuntahallituksen jäsen, mainitsi syksyisessä sähköpostivastauksessaan, että tuulivoima-aiheisia tilaisuuksia oli lukuisia ennen osayleiskaavaa koskevaa päätöskokousta (13.6.2023). Tuulivoima-asiaa käsiteltiin Hokkasen mukaan myös kunnanhallituksen ja -valtuuston erillisissä iltakouluissa ennen kesäkuun 13. päivän päätöskokousta.
Kunnanvaltuutettu Milja Halttusen (kesk.) mukaan kunnassa käytiin alkuvuonna 2023 tuulivoimakeskustelua kolmesta alueesta – Makkolasta, Häppälänmäestä ja Kilpiselästä. Huhtikuun 4. päivänä 2023 järjestetyssä Voimaa tuulesta Kangasniemelle -verkkotilaisuudessa annettiin ymmärtää, ettei Kangasniemellä ole vireillä tuulivoimahanketta. Siksi Halttuselle tuli pari viikkoa myöhemmin kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä täytenä yllätyksenä, että Suur-Savon Sähkö Oy olikin jo lähestynyt maanomistajia Kilpiselän sisällä olevasta Huuhtimäen alueesta. Vaikka minkäänlaista hanketta ei pitänyt olla vireillä.
Myös hankkeen vauhti yllätti Halttusen.
Huuhtimäen julkitulosta – huhtikuun lopulta – osayleiskaavan hyväksyvään päätöskokoukseen oli vain reilu kuukausi. Eivätkä valtuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet saaneet Halttusen mielestä sinä aikana riittävästi tietoa ”tämän kokoluokan hankkeesta”.
Päätöskokouksessa kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ei voinut toimia esittelijänä. Hänet oli nimitetty 23.5.2023 Suur-Savon Energiasäätiön valtuuskunnan jäseneksi. Esittelijänä toimi hallintojohtaja Sari Linturi-Sahlman. (Reilua vuotta myöhemmin hän erosi virastaan. Yksi hänen viimeisiään päätöksiään oli, että kunnanvaltuuston kokousten tallennelinkki poistetaan verkosta kokousta seuraavana päivänä.)
Osittain tiedon puutteen takia Halttunen esitti kunnanvaltuuston kokouksessa 13.6.2023, ettei kunta käynnistäisi tuulivoimarakentamista ohjaavaa osayleiskaavan laadintaprosessia, ennen kuin (1) kunnassa on tehty päätös siitä, mikä on vähimmäisetäisyys asutukseen ja (2) kaikki valtuutetut ovat perehtyneet ja saaneet tarpeeksi tietoa hankkeeseen liittyvistä asioista.
Lisäksi Halttunen vaati, että kunta hakisi ympäristölupaa ennen osayleiskaavan mahdollista päivittämistä, koska tuulivoimasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen.
Halttusen vaatimusta kannattivat Tiina Väisänen (sd.) ja Maisa Juntunen (vihr.). Kaksikymmentäkolme valtuutettua äänesti kunnanhallituksen pohjaesityksen puolesta, ja niin alkoi tuulivoimarakentamista ohjaavan osayleiskaavan laadinta.
Tuttua tarinaa. Paitsi aihepiiriin jälkijunassa tutustuville.
***
Tiina Väisänen ei ollut syksyllä halukas kommentoimaan aihetta tarkemmin. Maisa Juntunen oli.
Juntunen kertoi kannattaneensa Halttusen esitystä – niin ikään – tiedon puutteen takia. Hän koki, ettei saanut riittävästi tietoa aiheesta ennen ratkaisevaa kokousta, eikä hän ”halunnut olla tekemässä sellaisia päätöksiä, joilla tuhotaan ihmisten kotirauha tai elinkeinon harjoittaminen”.
Juntusen mukaan maaseutumaisella Kangasniemellä olisi hyvin tärkeää huolehtia myös haja-asutusalueen asukkaista ja heidän elinolosuhteistaan, jotta kunta säilyisi houkuttelevana myös uusille asukkaille.
Siksi Juntunen piti silloin – ja pitää edelleen – erityisen tärkeänä, että kunta määrittäisi tuulivoiman vähimmäisetäisyydeksi asutukseen vähintään kaksi kilometriä.
Milja Halttunen korottaisi tuulivoimaloiden minimietäisyyden vähintään kolmeen kilometriin. Lisäksi teollisen luokan tuulivoimalat, kuten Huuhtimäelle suunnitellut, pitäisi hänen mielestään sijoittaa tuulivoimatuotantoon sopivalle teollisuusalueelle. Ei ihmisten takapihoille keskellä järvisintä ja metsäisintä Suomea.
Halttusta ihmetyttää edelleen, miksi kunta ei ole halunnut määrittää voimaloiden minimietäisyyttä lähimpään asutukseen. Esimerkiksi hän nostaa naapurikunta Toivakan, missä tuulivoimahankkeen toteuttamiskelvottomuus on kyetty näkemään jo ennen osayleiskaavan laadintaa:
– Toivakassa kuntalaisille ja luonnonympäristölle aiheutuvat haitat arvioitiin jo alustavien suunnitelmin perusteella suuremmiksi kuin hankkeet hyödyt verotuloina, Halttunen huomauttaa.
Lisäksi Halttusen mukaan kunnan pitäisi edellyttää hankesuunnitelmalta ympäristölupaa, ja vaikutusten arvioinnit tulisi tehdä puolueettomasti. Ympäristölupa olisi hänen mielestään kaikkien osapuolien etu, sillä mahdollisiin ongelmiin puuttuminen on jälkikäteen kallista ja hankalaa.
– Outoa, ettei ympäristölupaa pidetä itsestäänselvyytenä tuulivoimateollisuuden osalta, kun taas suurilta navetoilta edellytetään aina ympäristölupaa, Halttunen muistuttaa.
Kangasniemen kunta ei ympäristölupaa ole kuitenkaan vaatinut. Ja vaikutusten arvioinniksi kelpaa energiayhtiön konsulttiyhtiön paperi, mikä ei herätä luottamusta tuulivoiman vaikutuksiin perehtyneiden keskuudessa.
***
Näistä syistä johtuen kirkosta eronneen kuntalaisen mukaan ”seurakunnan toimien ohella on ollut tuskallista seurata myös kunnallista päätöksentekoa”:
– En oleskele enkä omista maata minkään suunnitellun voimala-alueen vaikutusalueella. Tunnen silti sen tuskan ja epätoivon, mikä asukkailla ja vapaa-ajan asukkailla noilla alueilla on, lukija ajattelee.
Kirkosta voi erota. Ja vapautua samalla kirkollisveron maksamisesta. Mutta kunnasta ei tiettävästi voi erota. Muuta kuin pois muuttamalla.
***
Artikkelisarjan aiemmat osat:
Vaiettu Luhangan vierailu: ”10 vuotta oikeudenkäyntiä ja 12 miljoonaa Saksaan”
Päätä pidempi – Terveisiä rajan takaa
”Kummaa touhua” – Maakuntaliiton agenda ei miellytä Kangasniemen Makkolassa
Ketsuppipullo ja Imperiumin vastaisku
Synsiöllä kysytään, miksi kunta ei tee pelisääntöjä, miksi valtuutetut vaikenevat
Kangasniemi kaavailee tuulivoimaa kilometrin päähän asutusta
Artikkelisarja jatkuu taas tuonnempana.
Lisätietoja aiheesta voi lähettää osoitteeseen puulalehti(at)gmail.com.
PUULA KAYAK 