PUULA

Joukko kangasniemeläisiä kunnanvaltuutettuja ja viranhaltijoita vieraili Latamäen tuulivoima-alueella Luhangassa lokakuun 24. päivänä. Keskisuomalaisessa Luhangan kunnassa seisoo kuusi tuulivoimalaa, eteläsavolaisessa Kangasniemen kunnassa ei ainuttakaan.

Etelä-Savon Maakuntaliiton kaavailujen mukaan Kangasniemelle saattaisi kuitenkin nousta noin kaksikymmentä tuulivoimalaa, mikä on herättänyt voimakasta vastustusta niin paikallisissa kuin vapaa-ajan asukkaissa.

Monet kangasniemeläiset ovat toivoneet kuulevansa, minkälaista tietoa kunnanvaltuutetuille ja viranhaltijoille annettiin Latamäen tuulivoimaloihin liittyvistä ongelmista. Tuulivoimaloista on käyty Luhangassa oikeutta jo kymmenen vuotta. Eli koko Latamäen tuulivoima-alueen olemassaolon ajan.

Lukuisia kangasniemeläisiä on kiinnostanut myös kuulla, millaisia ajatuksia Latamäen vierailu kunnanvaltuutetuissa herätti, ettei ”samoja virheitä toistettaisi Kangasniemellä”.

Tuulivoima-asioihin perehtynyt Tuulia Järvi-Suomi ry pyysi tietoja suoraan Kangasniemen kunnalta. Vuonna 2023 perustetun Tuulia Järvi-Suomi ry:n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ”tiedottaa Kangasniemen tuulivoimahankkeista” sekä ”tukea tuulivoimateollisuudesta huolestuneita henkilöitä tuulivoimaan liittyvissä kysymyksissä”.

Kangasniemen kunta otti kantaa Latamäen vierailuun kunnanvaltuuston kokouksessa 11.11.2024. Kunnanjohtaja Kimmo Kainulaisen kannanotto kokouksessa oli saman sisältöinen kuin kunnan ilmoitus Facebook-sivullaan:

”Luhangassa keskusteltiin laajasti voimaloiden vaikutuksista, rakentamisen taustalla olevista prosesseista ja nykytilanteesta. Keskustelujen teemat olivat pitkälti samankaltaisia, mistä olemme puhuneet lukuisissa tuulivoimatilaisuuksissa Kangasniemellä. Samalla osallistujat saivat kokemuksellista tietoa, kun vierailimme toiminnassa olevassa tuulivoimapuistossa. Jokainen osallistuja varmasti pohti vierailun jälkeen itsenäisesti sitä, missä määrin matka lisäsi ymmärrystä tuulivoiman hyödyistä ja haitoista.”

Kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtaja Tommi Vehmala muotoili asian puolestaan näin:

”Jokainen [valtuutettu] on mielessään arvioinut, mitä on siellä nähny ja kuullu ja tehny. Että ei siitä mitään johtopäätöksiä ole julkaistavissa, mitä se porukka ketkä [valtuutetut] siellä on paikalla ollu, nii oo tehny mitään johtopäätöksiä, vaan jokaisen henkilökohtainen asia, miten asian on kokenu ja kuullu ja niin pois päin. Että ei oo hirveesti kerrottavaa siltä joukolta. Mitään yhteistä päätöstä ei oo tehty, eikä kuulumisia. Että se on tarkoitettu jokaiselle henkilökohtainen reissu, tutustuminen Luhangan tuulivoima-alueeseen.”

Tuulia Järvi-Suomi ry näkee vierailun toisin.

Yhdistyksen mukaan kunnanvaltuutettujen ja viranhaltijoiden vierailu Latamäessä ei ollut kenenkään ”henkilökohtainen reissu”, vaan osa suurempaa, koko Kangasniemeä koskevaa päätöksentekoprosessia.

Siksi kuntalaisilla on yhdistyksen mukaan oikeus saada lisätietoja niin vierailusta kuin Latamäessä käydyistä keskusteluista.

Lisäinformaatiota Kangasniemen kunta ei kuitenkaan ole antanut, joten Tuulia Järvi Suomi ry esitti viisitoista tuulivoima-aiheista kysymystä luhankalaiselle Hannu Heinoselle, joka on seurannut Latamäen tuulivoimaloiden vaiheita koko niiden kymmenvuotisen historian ajan.

Yli 20 vuotta Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa työskennellyt Heinonen kertoo seuranneensa myös ”Saksan epäonnistunutta energiakäännettä ja sen heijastumia tuulivoiman osalta Suomeen”. Heinonen sanoo perehtyneensä useisiin kotimaisiin tuulivoimahankkeisiin sekä tutustuneensa ”tuulivoiman ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haittavaikutuksiin” asiantuntijoiden avustuksella.

Heinosta on haastateltu aiheesta eri medioihin, ja hänen mielipidekirjoituksiaan on julkaistu muun muassa Joutsan Seudussa, Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa, Maaseudun Tulevaisuudessa, Kauppalehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa, Aamulehdessä, Kalevassa, Lapin Kansassa sekä monissa paikallislehdissä.

Puula.net julkaisee alla olevan Heinosen haastattelun hänen ja Tuulia Järvi-Suomi ry:n luvalla:

Kysymys: Kertoisitko aluksi, mikä on Luhangan tuulivoimaloiden teho, korkeus, etäisyys asutukseen ja etäisyydet toisiinsa?
Vastaus: Teho on 3,045 megawattia (MW) ja korkeus 196 metriä. Etäisyydet lähimpiin asuntoihin ovat 790–1000 metriä. Voimaloiden perustusten etäisyydet toisiinsa ovat lyhyimmillään 450, 470 ja 530 metriä. Siipien kärjistä mitattuna etäisyydet ovat sitäkin lyhyempiä, sillä siipien pituus on 56 metriä.

Kysymys: Kuinka paljon kiinteistöverotuloja Latamäen kuusi tuulivoimalaa ovat tuottaneet vuosittain Luhangan kunnalle kymmenvuotisen käytössä olonsa aikana?
Vastaus: Keskimäärin noin 100.000 euroa vuodessa eli 143 euroa asukasta kohden.

Kysymys: Kuinka paljon veronmaksajat ovat tukeneet Latamäen voimaloita?
Vastaus: Latamäen voimalat ovat saaneet tähän mennessä 19,3 miljoonaa euroa syöttötariffitukea. Tämän tuen maksaminen jatkuu vuoteen 2026 asti. Tuosta summasta on mennyt 12 miljoonaa euroa saksalaiselle pankkitilille.

Kysymys: Kuinka paljon tuulivoimalat ovat tuottaneet yhteisöveroja Luhankaan?
Vastaus: Ei yhtään. Tuotantolaitokset sijaitsevat Luhangassa, mutta Luhanka Tuuli Ky:n kotipaikka on Helsinki.

Kysymys: Kuinka monta työpaikkaa Latamäen tuulivoimalat ovat tuoneet Luhankaan?
Vastaus: Ei yhtään pysyvää työpaikkaa.

Kysymys: Kuinka monta omistajaa Latamäen tuulivoimahankkeella on ollut kymmenen vuoden aikana?
Vastaus: Kolme. Nykyisen omistajan, Exilionin, omistajat ovat suuria suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä.

Kysymys: Ovatko Luhangan Latamäen tuulivoimalat tuottaneet sähköä luhankalaisille?
Vastaus: Eivät, koska tuulivoimaloiden tuottamaa sähköä ei ohjata, eikä voida ohjata, paikalliseen kulutukseen.

Kysymys: Ovatko Luhangan Latamäen tuulivoimalat vähentäneet Luhangan hiilidioksidipäästöjä?
Vastaus: Eivät, koska Luhangassa ei muutenkaan juuri tuoteta hiilidioksidipäästöjä. Ei ole teollisuutta. Ja liikennettä on vähän. Tuulivoimalat eivät ole myöskään vähentäneet puunpolttoa eikä saunomista, vaan ovat päinvastoin poistaneet hiilinieluja, toisin sanoen metsää.

Kysymys: Kertoisitko Latamäen tuulivoimaloiden rakentamispäätöksestä?
Vastaus: Rakentamispäätös tehtiin suunnittelutarveratkaisulla kuntalaisilta ja asianosaisilta salassa ilman ELY-keskuksen lausuntoa.

Kysymys: Onko Luhankaan tai sen rajoille suunniteltu muita tuulivoimaloita?
Vastaus: On ollut yksi isompi hanke kunnan sisällä ja toinen rajalla, mutta ne on torjuttu. Latamäkeä on pyritty laajentamaan kolmella voimalalla, mutta sekin on torjuttu. Nyt Järvi-Suomen Tuuli Oy (Suur-Savon Sähkö Oy) suunnittelee uutta seitsemän voimalan hanketta Latamäen viereen ja on ilmoittanut halukkuutensa laajentaa sitä Hartolan puolelle. Myös Toivakkaan on suunniteltu kahta tuulivoima-aluetta, mutta nekin on torjuttu.

Kysymys: Ovatko Latamäen tuulivoimalat aiheuttaneet meluhaittoja?
Vastaus: Ovat aiheuttaneet. Meluhaitoista on käyty oikeutta lähes kymmenen vuotta. Asukkaat vaativat ympäristölupaa, mutta toimija ja kunta vastustavat. Hankkeen toteuttaja on ilmoittanut, että rakennushetkellä tuulivoimalat olivat markkinoiden kovaäänisimmät.

Kysymys: Miksi meluhaittoja on päässyt syntymään? Eikö melumallinnuksia tehty, tai eikö niihin voinut luottaa?
Vastaus: Latamäen hankkeesta tehtiin kolme melumallinnusta, ja kunta hyväksyi str-ratkaisun pienemmän voimalan melumallinnuksen perusteella, kuin mitä rakennettiin. Kaikki kolme mallinnusta tehtiin väärin. Voimalat oli muun muassa sijoitettu aivan liian lähelle asutusta sekä liian lähelle toisiaan. Vuosina 2012–2013 ei Suomessa ollut ymmärrystä eikä kokemusta melumallinnuksista, voimaloiden etäisyyksistä eikä meluhaitoista. Valitettavasti vieläkään ei ole ymmärrystä melumallinnuksista eikä etäisyyksistä. Nyt on kuitenkin jo kokemusta meluhaitoista.

Kysymys: Ovatko Latamäen tuulivoimalat aiheuttaneet vahinkoja alueen luonnolle?
Vastaus: Se on mahdollista, mutta en voi avata tätä enempää, koska asian selvittäminen ja toimenpiteet ovat kesken.

Kysymys: Mitä Kangasniemellä pitäisi tehdä toisin, jotta täällä ei oltaisi parin vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Luhangan Latamäessä?
Vastaus: Jättää tuulivoimalat rakentamatta. On aivan selvää, että jos tuulivoimaloita rakennetaan, niin prosessiin on ohjelmoitu suuri määrä ongelmia ja lopputulos on kunnan etujen vastainen.

Kysymys: Onko jotain muuta, mitä haluaisit kertoa?
Vastaus: Olen pannut merkille, että Kangasniemellä asukkaat ja kesäasukkaat ovat perehtyneet tuulivoimaan ja ymmärtäneet, että sen haitat ovat etuja suuremmat – toisin on kunnan päättäjien enemmistön laita. Kangasniemen kunnan päättäjät ovat jättäneet perehtymättä ja laiminlyöneet näin selvitysvelvollisuutensa.

Kiitos vastauksista, Hannu Heinonen.

Alla kuvakaappaus Kangasniemen kunnan Facebook-sivuilta.

Teksti @DocArkko
Tuulivoima-aiheinen artikkelisarja jatkuu taas joskus.
Lisätietoja aiheesta voi lähettää osoitteeseen puulalehti [at] gmail.com.