PUULA

Lähelle on joskus vaikea nähdä; ja joskus pitää kulkea kauas, ennen kuin ymmärtää palata alkuun ja tajuta, ettei turhalta tuntunut kierros ollutkaan turha – vaan osa matkaa, johon kuuluvat harharetket, eksymiset, virheet ja kömmähdykset, joista joka ainoa opettaa jotain – ja jos ei muuta, niin sen, mitä ei kannata toista kertaa tehdä.

Viime joulukuussa syntynyt visio Puula Pro Aqua palkinnosta konkretisoitui talvella korutaiteilija Jouni Saarenpään pajalla pronssiveistokseksi, joka tarvitsi alleen enää jalustan, mieluiten Puulan kiven.

Kiveä jahdattiin sieltä täältä, aina Kaakkois-Puulan perukoita myöten, kunnes korutaiteilija itse Pohjois-Puulan rantapengertä myllätessään löysi kiven alta kiven – jalustaksi täydellisen. Ja niin Saarenpää kiinnitti veistoksen siihen, samoin kuin pienen plakaatin, johon hän kaiversi historian ensimmäisen Puula Pro Aquan voittajan nimen.

* * *

Ihmiskunnalla oli männä talvena oikeus ehdottaa palkinnon voittajaa. Ehdotuksia tehtiin puolenkymmentä, joka ainoa niistä oli hyvin perusteltu ja varteenotettava.

Ehdotuksista yksi oli Pro Puula ry:n mielestä kuitenkin ylitse muiden. Ja jotta palkinnonsaaja saatiin houkuteltua kumppanuuskahveille ilman, että hän aavistaisi tuon taivaallista (tai tämän järvellistä), mistä on kyse, hänet kutsuttiin tilaisuuden toiseksi puhujaksi.

Ensimmäinen puhuja oli Zoomin välityksellä vesiensuojelusta 20 minuuttia luennoinut yliopettaja Arto Sormunen (XAMK) – ja toinen puhuja oli metsätalousinsinööri, luontokartoittaja, lintuharrastaja Teemu Ukkonen (Pohjois-Puulan osakaskunta). Ja tästä sulkuihin merkitystä osakaskunnasta tämä saaga oikeastaan lähti.

* * *

Toki Ukkosen side Puulaan on esinataali, jota hän on 8-vuotiaasta alkaen itsenäisesti vahvistanut liikkumalla Puulalla ”enempi vähempi”, kuten hän kiitospuheessaan totesi.

Ukkonen kertoi puheessaan myös siitä, miten tuli ”huijatuksi” Pohjois-Puulan osakaskunnan perustamiskokoukseen huhtikuussa 2019, jossa hänet osakaskunnan puheenjohtajaksi valittiin:

— Sen jälkeen olen joutunut perehtymään siihen, mitä järvi oikeasti tarkoittaa.

Ukkosen esityksestä saattoi jokainen läsnä ollut kuulla, että hän tosiaan tietää, mitä järvi (tässä tapauksessa Puula) tarkoittaa. Minuuttimääräisestä ”lyhyydestään” huolimatta Ukkosen ja Sormusen alustukset olivat niin antoisia, ettei Puula.net turmele niitä tiivistämällä, vaan julkaisee ne pitkän kaavan kautta painetussa Puula-lehdessä.

Sanottakoon tässä kohtaa vain se, että ensimmäisen Puula Pro Aquan voittaja Teemu Ukkonen on enemmän kuin esimerkillinen tapaus siitä, mitä yksi ihminen voi halutessaan saada aikaan – tietenkin toisten tuella, avustuksella ja kannustuksella.

Ukkonen omaa järveen (lue: Puulaan) liittyvän valtavan yleis- ja nippelitiedon lisäksi käytännön kokemusta hoitokalastuksesta, uomahierarkiasta, linnustosta ja ties mistä – sekä tietenkin kosteikon rakentamisesta.

Kangasniemen kirkonkylään syntyvä Kankaistenlammen kosteikko oli myös painavin argumentti, miksi Puula Pro Aqua kallistui lopulta Ukkosen puoleen.

Vaikka kosteikkohankkeen veturi nimittää itse kosteikkoa ”puolivalmiiksi”, hän myöntää, että hankkeeseen vuosia liittynyt stressi katosi viime talvena silloin kun munkkikaivo oli asennettu kosteikolle:

— Tiesin, että siihen tulee jonkinlainen kosteikko – mutta me ei vielä tiedetä, minkä näköinen.

SOTKA-kosteikkojen projektipäällikkö Mikko Alhainen vaikutti kuitenkin varmalta onnistumisen suhteen.

Ennen kahville tuloa Alhainen ja Ukkonen kiersivät koko kosteikkotyömaan ja totesivat, että kosteikko tekee jo nyt vesienhoitotyötä Puulan hyväksi:

— Puolivalmiilla kosteikolla on yllättävän paljon lajistoa, ja se toimii jo jonkinlaisella asteella vesiensuojelunäkökulmasta katsottuna: kosteikolle valuu paskanruskeaa vettä, mutta nyt se pysähtyy kosteikolle. Aikaisemmin se valui ojaa pitkin suoraan Puulaan.

Tuleeko Kankaistenlammen kosteikosta viime vuosien suurin yksittäinen vesiensuojeluteko Pohjois-Puulalla? — siitä ei kukaan mitään maininnut.

Mutta siitä Alhainen oli varma, että Kankaistenlammesta tulee koko SOTKA-kosteikkojen yksi ”huipuimmista esittelykohteista”.

Keskellä kirkonkylää – ja vieläpä koulun ikkunoiden alla – sijaitsevat kosteikot ovat harvinaisia, ellei jopa yhdellä sormella laskettavia.

Kangasniemeläisiä on siis siunattu (Puulan lisäksi) todellisella helmellä – keitaalla keskellä kirkonkylää – kuten muutamat pohjoispuulalaiset ovat vuosia vaivihkaa hekumoineet. Ja vuoden päästä keidashaaveet lienevät totta, kiitos Ukkosen, ensimmäisen Puula Pro Aquan voittajan.

Onnea!

(Vesiensuojelusta ja -kunnostamisesta enemmän, laajemmin ja syvällisemmin parissa seuraavassa Puula-lehdessä. Alla Teemu Ukkonen Kankaistenlammen kosteikkotalkoissa lauantaina 10.8.2024)