PUULA KAYAK

Pelko kodin menetyksestä, huoli ympäristöstä, ärtymys maiden menetyksestä ynnä muita murheita tuulivoiman varjossa.

— Huuhtimäki, Kangasniemi, Etelä-Savo —

Matkaa kirkonmäelle ja kunnantalolle on nelisentoista kilometriä. Suurin piirtein saman verran kuin Keski-Suomen rajalle. Niin Toivakan, Hankasalmen kuin Joutsan puolelle.

Mäkisen tien varrella on asuttuja taloja siellä täällä, välillä ei ensimmäistäkään. Mutta erämaatakaan haja-asutusalue ei ole. Laajin asumaton alue, noin 3,5 kilometrin mittainen, sijaitsee Huhtimäki-nimisen tilan pohjoispuolella – juuri niillä main, minne Rambollin kartoissa on piirretty viisi tuulivoimalaa.

Vielä viime vuonna voimalapaikkoja oli kartoissa seitsemän, mutta sittemmin kaksi niistä katosi ”vaikutusten lieventämiseksi”.

Hanketoimijan, Suur-Savon Sähkö Oy:n tytäryhtiö Järvi-Suomen Tuuli Oy:n mukaan hanketta ”kehitetään” edelleen.

*****

Osittaisen erämaamaisen haja-asutusalueen muuttaminen teollisuusalueeksi on herättänyt monissa asukkaissa, maanomistajissa ja kausiasukkaissa voimakkaita tuntemuksia.

Vaikka varsinaista naapurivihaa ei ole syttynyt, kyseenalaistaa hankkeen herättämä eripura Kangasniemen kunnan väitteen paikkakunnan ”yhteisöllisestä, välittävästä” ilmapiiristä:

”Paikkakuntalaiset ovat hyvällä eteläsavolaisella asenteella sekä toiminnalla luoneet yhteisöllisen, välittävän ilmapiirin.”

Huomionarvoista on, että viidestä voimalapaikasta kaksi sijaitsee yhden ainoan alueella asuvan kuntalaisen maalla. Muut alueen asukkaat eivät voimaloita ole mailleen halunneet.

Kolme muuta voimalapaikkaa sijaitsevat Kangasniemen seurakunnan, Juha Moilasen ja Kari Pynnösen mailla. Jälkimainitut eivät asu alueella. Moilanen ei kuulemma edes koko kunnassa.

”Yksille rahat, muille haitat” -periaatteella pyörivä hanke on kylvänyt huolta, ärtymystä, pettymystä, unettomuutta ja painajaisia kohta kaksi vuotta. Monet asukkaat, kausiasukkaat ja maanomistajat ovat kritisoineet eri yhteyksissä niin Suur-Savon Sähköä kuin kunnan johtoa. He kokevat, ettei Kangasniemellä kunnioiteta kuntalaisten yhdenvertaisuutta (6 §), turvallisuutta (7 §), kotirauhaa (10 §) eikä omaisuutta (15 §).

Myös hankkeen yhteysviranomainen, Etelä-Savon ely-keskus on pitänyt ”valitettavana puutteena” sitä, ettei hankkeen vaikutusten arviointiin sisällytetty yhteenvetoa, jossa olisi esitetty muun muassa hankkeen todennäköisesti merkittävimpiä ympäristövaikutuksia, joina ely pitää ”ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia” (ESAELY/326/2024).

Toisaalta ”ihmisiin kohdistuvat vaikutukset” on elyn mielestä tunnistettu vaikutusten arvioinnissa varsin hyvin, mistä huolimatta ely kannatti Itä-Suomen aluehallintoviraston näkemystä, jonka mukaan ”arvioinnissa olisi hyvä ottaa vertailukohdaksi jo toteutuneiden tuulivoimalatuotantoalueiden lähialueilla asuvien ihmisten kokemukset ja näkemykset”:

”Yhteisvaikutusten arviointia helpottaisi, mikäli pystytään listaamaan haitallisimpia vaikutuksia aiheuttavat voimalat”, on Etelä-Savon ely-keskus todennut (ESAELY/326/2024).

Lausunnossaan ely myös muistutti, että kunnilla on kaavoitusmonopoli ja valta määritellä tuulivoimaloiden ja asutusten välinen etäisyys.

*****

Edellä mainittu seikka – tuulivoimaloiden ja asutuksen välinen etäisyys – on suurin tuulivoimaan kohdistuva kritiikin aihe Kangasniemellä. (Ks. aiemmat tuulivoima-artikkelit.)

Tämä ilmeni myös viime viikolla, kun Huhtimäkeen kokoontuneet yhdeksän alueen asukasta ja/tai maanomistajaa keskusteli hankkeesta.

Yksikään heistä ei sanonut vastustavansa tuulivoimaa sinänsä, vaan Suur-Savon Sähkön tytäryhtiön tarvetta tuoda voimalat ”liian lähelle” asutusta. Lisäksi heitä kaikkia oudoksuttaa tai häiritsee, ettei Kangasniemen kunta ole suostunut määrittelemään voimaloiden vähimmäisetäisyyttä asutukseen, kuten monissa kunnissa on tehty.

Siksi muutamat haastatellut ovat miettineet kohta kaksi vuotta, ovatko heidän kotinsa enää asumiskelpoisia, mikäli Huuhtimäen hanke toteutuisi. Pahimpana asumisviihtyvyyttä heikentävänä tekijänä ja/tai kotirauhaa rikkovana ongelmana he pitävät ”helvetillistä discoa” eli tuulivoimaloiden melu-, välke- ja varjovälkehaittoja.

Välkehaittaa syntyy, kun auringonvalo heijastuu tuulivoimalan liikkuvista lavoista. Varjovälkehaittaa syntyy puolestaan lapojen liikkuvista varjoista.

Muuan asukas totesi, että ainoa keino torjua välkehaittoja olisi muurata kodin ikkunat umpeen.

– Sama meillä, toinen henkilö lisäsi.

Voimalat on piirretty Rambollin kartoissa vain kilometrin päähän asutusta.

Huuhtimäen voimalat olisivat lapakorkeudeltaan 300-metrisiä ja todennäköisesti 10-megawattisia (MW), mutta Ramboll teki melu- ja välkemallinnukset lähes puolet pienempien voimalatyyppien mukaan.

Voimaloiden kokonaiskorkeuden on todettu pahentavan välkehaittoja merkittävästi.

Epäluottamusta virheellisiin mallinnuksiin lisää se, että niiden laatija Ramboll on tuulivoimaetujärjestö Suomen uusiutuvat ry:n jäsen, joka ei kertoman mukaan voi esittää tuulivoimakriittisiä lausuntoja.

Suomen uusiutuvat ry:n säännöissä yhdeksi erottamisen syyksi mainitaan yhdistyksen ja/tai tuulivoima-alan vahingoittaminen.

*****

Moni haastateltu toisti Huuhtimäellä useaan kertaan, että tuulivoimalat tulisi sijoittaa sellaisille paikoille, joissa niistä ei aiheutuisi haittoja ihmisten terveydelle ja asumiselle – ”eikä eläimistölle”, kuten eräs haastateltu lisäsi.

– Eikä mitään näistä seikoista ole huomioitu Huuhtimäen hankkeessa, hän tähdensi.

Sama henkilö ihmetteli, miksi asukkaiden mielipidettä on kysytty vasta nyt asukaskyselyn muodossa, vaikka hanketta on puuhattu julkisesti kohta kaksi vuotta.

Rambollin ja Suur-Savon Sähkö Oy:n asukaskysely lähetettiin tammikuussa 980 kotitalouteen. Vastausaikaa oli 19.2. asti.

Asukaskysely on herättänyt myös epäilyksiä.

Eräs haastateltu kertoi saaneensa kyselyn postitse, mutta löytäneensä ”kartat ja muut tiedot” vain kyselyn nettiversiosta, jonka saattoi avata kertakäyttösalasanalla yhden ainoan kerran.

Toinen haastateltu kertoi löytäneensä netistä ”vihdoinkin” – liki kahden vuoden jälkeen – ensi kertaa ”karttoja ja muuta”. Ennen sitä hän ei ollut saanut miltään taholta minkäänlaista informaatiota. Ei hanketoimijalta. Ei suunnittelu- ja konsulttiyhtiöltä. Ei kunnalta.

Myös kolmas haastateltu totesi, että asukaskysely oli ensimmäinen postitse tullut tieto hänen kotiaan ja elinympäristöään koskettavasta suuren mittaluokan teollisuushankkeesta.

Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan uskonut, että 20 kysymystä sisältänyt asukaskysely oikeasti vaikuttaisi hankkeen ”kehitykseen”. Muualta maasta kantautuneet esimerkit osoittavat, että tuulivoimahankkeita saatetaan toteuttaa, vaikka valtaosa alueen asukkaista suhtautuisi niihin kielteisesti.

Lisäksi Rambollin ja Suur-Savon Sähkö Oy:n asukaskyselyn havainnekuvat antoivat muutamien mukaan valheellisen kuvan:

– Puskan takaa otetussa havainnekuvassa myllyt eivät näkyneet. Mutta jos kuva olisi otettu pari metriä sivummalta, voimalat olisivat näkyneet, eräs asukas kertoi.

Hän harmitteli myös sitä, ettei mukana ollut pimeän ajan havainnekuvia, jotka olisivat havainnollistaneet, miten pimeällä vilkkuvat lentoestevalot näkyisivät. Valosaasteen haitoista kärsii myös ihminen osana luontoa.

*****

Toki tietoa Huuhtimäen tuulivoimahankkeesta on ollut saatavilla – sen moni haastateltu totesi – mutta vain siinä tapauksessa, että tiedonjanoisilla on ollut ennakkotietoa sekä taitoa etsiä tietoa. Tosin kaikki eivät hallitse internetiä syystä tai toisesta yhtä hyvin.

Huomionarvoista on myös se, kuinka hanketoimija osasi heti alussa ottaa yhteyttä ”oikeisiin” maanomistajiin, joiden kanssa se sai solmittua maanvuokrasopimukset voimaloiden paikoista.

Tiettävästi muihin asukkaisiin ja maanomistajiin Suur-Savon Sähkö Oy ei ollut yhteydessä kevättalven 2023 kuluessa, kuten muuan asukas totesi:

– Hanketta on valmisteltu hanketoimijan taholta kysymättä keneltäkään meiltä mitään – paitsi heiltä, jotka ottivat myllypaikan metsäänsä. Meiltä muilta ei ole kysytty yhtään mitään.

Toisen haastatellun mielestä hanke on edennyt linjassa laajemmin koko vihreän siirtymän kanssa:

– Jotenkin on sellainen olo, että kun valtakunnan tasolla on linjattu vihreää siirtymää, kaikilla muillakin tasoilla yritetään viedä hankkeita eteenpäin, ikään kuin ne olisivat jo toteutuneet. Ehkä he [päättäjät] miettivät, että hekin ovat nyt mukana kerhossa, joka vie vihreää siirtymää eteenpäin – ehkäpä miettimättä sijoituspaikkoja loppuun asti.

Kolmannen haastatellun mukaan sähköyhtiön ja kunnan sopimusta ei myöskään mietitty loppuun asti – ainakaan kunnan näkökulmasta:

– Kunnan ja Suur-Savon Sähkö Oy:n sopimus on keppoisesti laadittu kunnan kannalta. Ja myös meitä asukkaita ajatellen. Vastuut ovat jääneet pelkästään kunnalle, eräs henkilö huomautti esitellessään kaksisivuista sopimusta.

– Onhan tämä aika kelvotonta vastuun pakoilua. Tai en tiedä, miksi sitä pitäisi sanoa. Mutta ei hankkeen edistäminen herätä minkään vertaa luottamusta, muuan henkilö lisäsi.

*****

Epäluottamusta ja mielipahaa on herättänyt myös hanketoimijan tapa ”hotkaista” monien sellaisten maanomistajien maita, jotka eivät ole niitä hanketoimijalle vuokranneet, myyneet eivätkä luovuttaneet.

Huuhtimäen ”kehittäminen” muistuttaa trumpilaista imperialismia, jossa vallataan – ainakin retorisesti – milloin Grönlanti, milloin Gaza, milloin Panaman kanava ja jonain päivänä myös Suomen kaivosmineraalit.

Huuhtimäen hankkeen varhaisempaan suunnitelmaan sisältyi esimerkiksi noin 120 hehtaaria erään ”isännän” maita ilman, että häneltä oli kysytty mitään, saati edes asiasta ilmoitettu.

Sittemmin hankkeen ”kehittämisen” myötä hankealueeseen sisältyy tällä hetkellä 130 hehtaaria toisen ”isännän” maita ilman, että häneltäkään olisi kysytty mitään, saati edes asiasta ilmoitettu.

Toisten omaisuudella leikittely ei huuhtimäkeläisiä naurata, vaikka aiheen kustannuksella haastattelussa vitsailtiin.

Omaisuuden suoja (15 §) on kirjattu perustuslakiin, mutta samaa pykälään lisätystä porsaanreiästä tuulivoimayhtiöt yrittävät livahtaa kuin koirat veräjästä: ”Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.” Ja usein tuulivoimahankkeita edistetään juuri ”yleisen edun” tai ”yleisen tarpeen” verukkeilla. Vaikka hankkeiden ”yleiset edut” olisivat kyseenalaisia.

Myös Huuhtimäessä voimaloiden ”yleisiä etuja” kyseenalaistetaan.

Monet esimerkit osoittavat, etteivät tuontityövoimalla pystytettävät voimalat työllistä paikallisesti moniakaan edes rakennusvaiheessa. Lisäksi ylenpalttisiksi kehutut kiinteistöverotulot saattavat liueta mahdollisen tasausjärjestelmän myötä olemattomiin.

Ainoa varma asia, mitä Kangasniemi tuulivoimaloista saisi, olisivat haitat:

– Niitä tulisi ja ne pysyisivät, eräs haastateltu tiivisti.

Sama henkilö luonnehti tuulivoimaa Kangasniemen elinvoiman kannalta ”passiiviseksi” lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä:

– Tuulivoima ei lisäisi toimeliaisuutta. Mieluummin näkisin, että kunta panostaisi ihmisten ja elinkeinojen aktivoimiseen.

Samaa mieltä oli ikkunoidensa muurausta välkehaittojen takia miettivä henkilö:

– On selvää, että tuulivoima ei lisäisi kunnan vetovoimaa. Tuulivoiman vaikutus olisi negatiivinen. Tuulivoima on jo nyt aiheuttanut vahinkoa, olipa Huuhtimäen hankkeen lopputulema mikä hyvänsä.

*****

Huuhtimäki, Nälkämäki -trilogian osa II julkaistaan joskus myöhemmin.