PUULA

Viikko sitten Kangasniemen Särkimäessä, Toivakan vastaisen rajan tuntumassa, järjestettiin tuulivoima-aiheinen keskustelutilaisuus, johon osallistui alueen asukkaita, maanomistajia sekä Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen.

Tähän artikkeliin on koottu keskustelutilaisuuden pääkohtia ilman kunnanjohtajan lausuntoja ja vastauksia, sillä hän ei ole vielä ollut innokas antamaan haastattelua Puula.netille.

Kainulainen kuitenkin osallistui keskustelutilaisuuteen mielellään ja ilmaisi osallistuvansa jatkossakin vastaaviin. Todennäköisesti seuraava tilaisuus järjestetään viikon, kahden kuluessa Häppälänmäellä, minne maakuntaliiton papereissa on niin ikään luonnosteltu tuulivoima-alue.

Häppälänmäen kuten myöskään Makkolan tuulivoima-alueen toteutumisesta ei ole varmuutta, ainoastaan suuri määrä epävarmuuksia. Makkolan tilaisuuteen osallistuneiden yhteisenä toiveena oli, että heidän viestinsä välittyisi kunnanjohtajan kautta kunnanvaltuutetuille, jotka tekevät viime kädessä ratkaisevan päätöksen, kohoaako Makkolaan, Häppälänmäelle ja Huuhtimäkeen jonain päivänä tuulivoimaloita vai ei.

Artikkeli jatkuu Oralanmäen maiseman alla.

Eräs keskustelutilaisuudessa toistuneista kysymyksistä oli, mikä on maakuntakaavan ohjaava vaikutus.

Toisaalta maakuntakaavaa voidaan pitää vain maakuntaliiton valmistelemana yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana – kuten tilaisuudessa tuotiin toistuvasti esille – mutta pelkästään kaavaluonnoksella ja -ehdotuksella on jo nyt ollut suuria ja moninaisia vaikutuksia, mitä tässäkin artikkelissa käsitellään.

Kunnanjohtajalta kysyttiin tilaisuudessa useaan otteeseen, ollaanko kunnassa oltu alusta asti tietoisia siitä, millaisia negatiivisia vaikutuksia pelkillä kaavaehdotuksilla ja -suunnitelmilla selvityksineen on ollut alueella elävien kuntalaisten, kausiasukkaiden sekä maanomistajien elämään – riippumatta siitä toteutuvatko tuulivoima-alueet koskaan vai eivät. Ja ”vielä suuremmaksi huoli kasvaa, mikäli maakuntaliiton kaavailut toteutuvat”, kuten eräs henkilö korosti.

Tilaisuuteen osallistuneiden mukaan vain pieni osa huolestuneista uskaltaa puhua aiheesta julkisesti, minkä takia olisi väärin nimittää aiheesta keskustelevia äänekkääksi vähemmistöksi:

– On todella paljon [niitä], jotka sanoo, että en haluaisi niitä [tuulivoimaloita] tänne, mutta en halua tuoda mielipiteitäni esiin, koska mun pitäis elää loppuelämäni tällä alueella. Pitäis saada auraus talvella ja polttopuut ja lapset hoitoon jne. On paljon hiljaista väkeä. Ne, jotka ovat hiljaa, eivät ole välttämättä tuulivoiman kannatajia. (Informantti nro 5.)

– Sama kokemus harrastepuolella. Moni vastustaa [tuulivoimaa], mutta ei uskalla tuoda kantaansa esiin leimautumisen pelossa. (Informantti nro 4.)

Puheenvuorossaan muuan henkilö esitteli kunnanjohtajalle Makkolan ja ylipäänsä koko luoteisen Kangasniemen erityispiirteet.

Siinä missä osa kuntalaisista suuntaa hänen mukaansa Mikkeliin, tai vähemmissä määrin Pieksämäkeen, on luoteisen Kangasniemen suunta Jyväskylään – mistä on suunta myös Kangasniemelle.

Jyväskylästä on Siikaniemen risteykseen Synsiölle noin 30 kilometriä. Lievestuoreen risteyksen sekä Vaajakoski-Jyväskylä-moottoritien parannusten johdosta ajoaika lyhenee 40–45 minuutista noin puoleen tuntiin. Lyhyttä ajoaikaa pidetään vahvuutena, ja monien mielestä alueelle olisi mahdollista houkutella uusia asukkaita ja loma-asukkaita. Onhan Makkolassa, pikkujärvien ja mäkien pilkkomalla metsäseudulla, kaavoittamattomia rantatontteja.

Tätä ei maakuntaliitossa eikä kunnassa ole kaikkien mielestä ymmärretty. Tai haluttu ymmärtää.

– Mitkä ovat Kangasniemen vahvuudet? kunnanjohtajalta kysyttiin.

Useimmat tilaisuuteen osallistuneet olivat vahvuuksista yhtä mieltä: kaunis luonto, vahvat kyläyhteisöt sekä otollinen sijainti kolmen kaupungin välissä – ei siis syrjässä, vaan lyhyiden välimatkojen päässä. Mutta:

– Tuulivoima sotii kaikkia näitä vetovoimatekijöitä vastaan, eikö näin ole? (Informantti 3.)

Samainen henkilö korosti sitä, ettei Kangasniemen väkiluku kasva, eikä kuntaan saada uusia yrityksiä, ellei kuntaan saada lisää ihmisiä.

– Vanheneva väestö ei lisäänny, eivätkä paikallisetkaan lisäänny eksponentiaalisesti. (Informantti 3.)

Eräs toinen henkilö muistutti, etteivät turistitkaan tule Kangasniemelle tuulimyllyjen vaan rauhallisen, hiljaisen luonnon ansiosta – jonka takia monet mökkiläiset ja kausiasukkaat palaavat Kangasniemelle viikoittain.

Myös moni kangasniemeläinen asustaa juuri siinä, missä asustaa, juuri samojen tekijöiden ansiosta, kuten eräs henkilö korosti:

– Täällä on luontoa ja rauhallista olla. Pimeällä on pimeää, eikä vilkkuvaloja. (Informantti 10.)

Tilaisuuteen osallistuneet vaikuttivat olevan yksimielisiä siitä, että ”Kangasniemi on nopeasti kuihtuva kunta, jos kunnanpäättäjät eivät pidä kunnan vetovoimatekijöistä kiinni”.

Pahimmaksi uhkakuvaksi moni näkee tuulivoimasuunnitelmat – jo ennen ensimmäisen voimalan rakentamista.

– Nämä [tuulivoima]suunnitelmat kuihduttavat jo ajatuksen tasolla olevia suunnitelmia. (Informantti 8.)

Hänen mukaansa tuulivoimasuunnnitelmat ovat jo nyt pysäyttäneet yksityisiä investointeja.

Tilaisuudessa eräät paikalliset korostivat myös sitä, ettei maakuntaliiton uumoilema tuulivoima-alue ole asumatonta erämaata, periferiaa, vaan asuttuja taloja ja vapaa-ajan asuntoja on vähän matkan välein.

Myös maakuntaliiton mukaan alueen asukasluku oli 723 henkeä ja kesämökkien määrä 755 vuonna 2022. Ja kuten jokainen mökkeilevä suomalainen tietää, kesämökkien asukasluvun voi kertoa kesäisin kolmella, neljällä ja joskus isommallakin luvulla.

Eräät henkilöt painottivatkin sitä, että tuulivoimasuunnitelmat – johtivatpa ne mihinkään tai eivät – ovat jo nyt vaikuttaneet 3000 henkilöön, mikä on huomattava määrä noin 5500 asukkaan kunnassa.

Samat henkilöt korostivat sitä, että alueella olevien kiinteistöjen määrä – noin 1200 – on osittain hyvien kulkuyhteyksien ansiota, jotka kaiken paranevat lähivuosina entisestään.

Tosin nyt, kun maakuntaliiton suunnitelmat ovat olleet tapetilla liki kaksi vuotta, rakentaminen on alueella loppunut ja remontteja on jätetty tekemättä:

– Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä remontoida. Se olisi hukkaan heitettyä rahaa. Kodilla tai kesämökillä ei ole enää mitään arvoa, jos viereen nousee tuulivoimaloita. (Informantti 6.)

Samasta syystä koko alueen ”kiinnostusarvon” koetaan jo nyt alentuneen – ilman ensimmäistäkään tuulivoimalaa.

– Jyväskylästä on helppo tulla [tänne], mutta täältä on yhtä helppo lähteä pois, sekä maksaa veronsa Jyväskylään, missä tulot on käyty tekemässäkin. (Informantti 2.)

Samainen henkilö korosti puheenvuoroissaan toistuvasti sitä, että Kangasniemen kunta saa Jyväskylässä sekä muualta työskenteleviltä kuntalaisilta verotuloja lähinnä hyvien liikenneyhteyksien sekä kauniin, hiljaisen luontonsa ansiosta.

Muuan henkilö muistutti kunnanjohtajaa siitä, miten helppo etenkin etätöitä tekevien kausiasukkaiden on jättää tulematta Kangasniemelle, mikäli lähiympäristö ja työolosuhteet turmeltuvat melu- ja välkehaittojen sekä talvisin jäänheiton takia.

Samalla paikalliset palveluyrittäjät, kauppiaat sekä rakennusurakoitsijat menettäisivät asiakkaita.

Keskustelutilaisuudessa ihmeteltiin myös sitä, miksi (1) useaan kertaan muuttuneissa maakuntaliiton papereissa voimalapaikat on ujutettu kuin kenkälusikalla, juuri ja juuri kilometrin päähän lähimmistä kiinteistöistä, ja (2) miksi maakuntaliiton suunnittelijat eivät voi poistaa kartoistaan tuulivoimapaikkoja sellaisten maanomistajien mailta, jotka eivät tule luovuttamaan maitaan tuulivoimaloiden käyttöön.

– Miksei maanomistajia suostuta kuuntelemaan? Miksei tuulivoimalapaikkoja suostuta poistamaan tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvien maanomistajien mailta? (Informantti 3.)

Samaisen henkilön mukaan kunta olisi voinut, ja voisi vieläkin, antaa lausunnon maakuntakaavasta, mutta ”te [kunta] pidätte hyvänä, että Kangasniemelle suunnitellaan kolmea tuulivoima-aluetta”.

Useampia henkilöitä kiinnosti tietää, mikä on Kangasniemen kunnan rooli kaavailtujen tuulivoimaloiden sijoittelussa – ensinnäkin siksi, että Makkola, Häppälänmäki ja Huuhtimäki ovat tuuliolojensa puolesta kunnan vähätuulisimpia alueita – huomattavasti tuulettomampia kuin Puulan rannat ja Hokanniemi, Puulan saaristoista puhumattakaan.

Miksi tuulivoimaloita ei sijoitettaisi sinne, Puulan saariin, ovathan Puulan saaristot tyhjentyneet asukkaista jo edellisen rakennemuutoksen aikaan? Keitä tuulivoimaloiden meluhaitat haittaisivat kesäisellä Puulalla? Keitä tuulivoimaloiden lentoestevalot häiritsisivät talvipimeällä Puulalla?

Tosin tätä ei todettu tilaisuudessa, vaan ihan jossain muualla.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Keskustelutilaisuudessa tuotiin selvästi esille, etteivät kaikki tuulivoimasta huolestuneet vastusta tuulivoimaa sinänsä, vaan heitä huolestuttaa tuulivoimaloiden ahdas sijoittelu sekä se, ettei kunta ole ollut halukas tekemään ”minkäänlaisia pelisääntöjä tuulivoiman rakentajille”.

Erään henkilön mukaan esimerkiksi Huuhtimäkeen kaavailtu tuulivoima-alue on niin pieni, että haitat lankeaisivat naapureille:

– Kuusi voimalaa seitsemästä on sijoitettu lähemmäksi kuin 300 metriä naapurin rajasta. Jos tornit kaatuisivat, kuusi tornia seitsemästä voisi kaatua naapurin puolelle. Samoin meluhaitat, välkehaitat ja jäänheitto – ne kaikki koituisivat naapurin puolelle. (Informantti 5.)

– Hankealueen pitäisi olla sen kokoinen, että kaikki haitat jäävät hankealueelle. On kyseessä millaisesta teollisesta toiminnasta tahansa. (Informantti 5.)

Samasta syystä erästä henkilöä kiinnosti tietää, ottaisivatko kunnan virkamiehet vastuun, jos liian lähelle asutusta rakennetut 300-metriset tuulivoimalat aiheuttaisivat henkilö- ja/tai omaisuusvahinkoja. Vastuu kuuluisi hänen mielestään heille, jotka tuulivoima-alueen lopulta kaavoittavat. Eli kunnan virkamiehille.

Yksi eniten tilaisuudessa mietityttäneistä teemoista oli kunnanvaltuutettujen mahdollinen perehtyneisyys tuulivoimakysymyksiin. Aiheesta esitettiin useita puheenvuoroja.

– Minkälainen käsitys sinulla [kunnanjohtajalla] on valtuutettujen ymmärryksestä tuulivoimaloiden tekniikasta, hyödyistä ja haitoista? Onko osa heistä edelleen siinä uskossa, että tuulivoimalat tuottaisivat kunnalle omaa sähköä – vaikka Fingridin verkkoonhan se sähkö menee, ja sieltä sitä ostetaan takaisin? Lähinnä meitä kiinnostaisi tietää, mikä on valtuutettujen tietotaso. (Informantti 2.)

Erästä toista henkilöä kiinnosti tietää, (1) onko kunnassa keskusteltu mahdollisista vastuista esimerkiksi rikoslain ja luonnonsuojelulain osalta, ja (2) onko kunnassa mietitty, kuinka suuri lasku mahdollisista tuulivoimaloista aiheutuisi niille kuntalaisille, joita Kangasniemellä sattuu 20–30 vuoden päästä asumaan, vai (3) onko tuulivoimaselvityksiä ja osayleiskaavoja lähdetty tekemään lyhytnäköisesti vailla ymmärrystä siitä, kuinka suurista asioista tuulivoimahankkeissa oikeasti on kyse.

Erästä keskustelijaa huoletti suuresti se, minkälaista tietoa valtuutetut ovat saaneet tuulivoimasta.

– Toivoisin, että päätöksenteossa huomioitaisiin myös ei-intressittömien tahojen tuottamaa tutkimustietoa, eikä niin, että päättäjille annettava tieto tulee aina vain tuulivoimayhdistykseltä, hanketoimijalta tai maakuntaliitolta. Sellainen herättää epäluuloja. Ainakin minussa. (Informantti 7.)

Muuan toinen henkilö esitti kysymyksensä laveammin:

– Ovatko valtuutetut ylipäänsä saaneet muuta tietoa kuin hanketoimijan infon? Se tuli heille todella nopeasti kesäkuun 12. päivän kokoukseen. Hanke julkistettiin 23.5.2023, samana päivänä kun sinut nimettiin… valtuuskuntaan, ja 12.6. he olivat päättämässä. Saivatko valtuutetut siinä välissä muuta infoa? He kun olivat hyvin yksimielisiä siinä parissa viikossa. Ei paljon pohdintaa, näin maallikon silmin. Jossain kokouksessa joku valtuutettu sanoi, että hänen korviinsa on kantautunut tietoa, että lähialueen ihmiset ovat huolissaan tuulivoimaloiden läheisyydestä, niin pystymmekö me vielä vaikuttamaan etäisyyksiin. Mutta tälle valtuutetulle kukaan ei vastannut mitään. Kukaan ei sanonut, että hei, me valtuutetut olemme se taho, joka tulee päättämään etäisyyksistä, mikäli niin haluamme. Onko keskustelua oikeasti ollut? Onko muuta infoa ollut kuin Suur-Savon Sähkön tarjoama? (Informantti 5.)

Erään henkilön mukaan moni on huolissaan siitä, ovatko kunnanvaltuutetut ”ammattitaitoisia tekemään näitä ratkaisuja”.

Huolta, ellei peräti pientä pelkoa, on herättänyt joidenkin mielestä myös se, että ”kun siellä [valtuustossa] on hyvin hiljaista”.

Muuan henkilö totesi – tosin kysymyksen muodossa – onko kunnassa pohdittu mahdollisen tuulivoiman taloudellisia vaikutuksia rehellisesti:

– Silloin kun netistä katsoin [kunnanvaltuuston] kokousta, joku [valtuutettu] näki [tuulivoimassa] vain paljon rahhoo, paljon rahhoo… (Informantti 5.)

Edellä mainittua kysyjää huolettaa, onko kunnanvaltuutettujen tietämys jäänyt tuolle tasolle.

Myös eräs muukin henkilö pyöritteli päätään puhuessaan valtuutettujen oletetusta ymmärryksestä:

– Valtuutettujen kannanotot näihin asioihin ovat… Sanotaanko, että heidän tietotasonsa on aika alhaalla, kun he luulevat, että kunta saisi omaa sähköä oman kunnan tuulivoimaloista. Kuinka heidän perehtyneisyytensä varmistetaan? Teidän [kunnanjohtajana yhdessä tekninen johtajan kanssa] kuuluisi varmistaa, että valtuutetut ovat riittävän tietoisia. (Informantti 2.)

Artikkeli jatkuu Huuhtimäen entisen tuulimyllyn alla.

Mahdollisten tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutuksiin suhtauduttiin tilaisuudessa skeptisesti.

Erään henkilön mukaan muualla maassa nähtyjen esimerkkien valossa tuulivoiman rakentaminen on ”niin suuri prosessi”, että näin pienessäkin kunnassa urakoitsijat tulisivat ulkopuolelta. Urakointi koskisi hänen mukaansa myös talvisia aurauksia tuulivoima-alueilla:

– Kuka niitä teitä menisi auraamaan? Se on vaara-aluetta [jäänheiton takia]. Minä en ainakaan menisi traktorilla sinne. Pitäisi olla panssariajoneuvo. Sellainen 200–300 tonnin investointi kalustoa varten. Eli kunnan ulkopuolelta yritykset ottaisivat nekin urakoinnit. (Informantti 8.)

Usein äänessä ollut henkilö kysyi myös sitä, onko tuulivoimasta annettu kunnanvaltuutetuille ”liian ruusuisia kuvia hyödyistä, muun muassa työllisyydestä, joita valtuutetut ovat nostaneet esille”:

– Se on yksi henkilö per seitsemää voimalaa ne auraukset. Hyvä olisi näitä selventää. (Informantti 2.)

Samainen henkilö laskeskeli, että jos Kangasniemelle rakennettaisiin (tällä hetkellä suunniteilla olevat) 27 voimalaa – mutta joista ”korkeintaan 18 voisi toteutua maanomistajien käytyjen keskusteluiden perusteella” – se merkitsisi vajaan 500 tonnin vuosittaisia kiinteistöverotuloja:

– Se on puoli prosenttia veroa vaakakuppiin… Isolta rahalta tuntuu, mutta isoissa organisaatioissa rahan ohjautuvuus… Se voi yhdessä hujauksessa heilahtaa suuntaan jos toiseen. (Informantti 2.)

Lisäksi, kuten eräs henkilö totesi, tuulivoimaloiden maanvuokratulot eivät juurikaan rikastuttaisi Kangasniemeä, sillä ”yksikään maanomistaja, jolla on asuin- tai vapaa-ajan kiinteistö tällä [Makkolan] alueella, ei suhtaudu positiivisesti tuulivoimaan”.

Keskustelutilaisuudessa todettiin toistuvasti – kuten tässäkin artikkelissa – ettei vielä ole tehty ainuttakaan ratkaisevaa päätöstä tuulivoimahankkeiden suhteen, eikä ratkaisevan päätöksen aika koita edes tällä valtuustokaudella.

Siinä mielessä eräänlaista ratkaisevaa päätöstä kunnan tulevaisuudesta voidaan tuupata nykyisten valtuutettujen ohi suoraan kangasniemeläisten äänioikeutettujen syliin: itse kukin äänioikeutettu kuntalainen on päättämässä seuraavissa kunnallisvaaleissa, onko Kangasniemi kaunis ja uudistuva, vai ruma ja autioituva.

Näin voitaneen tulkita keskustelutilaisuuden pohjalta.

Tilaisuudessa myös todettiin, että ennen ratkaisevia päätöksiä eri tahot jatkavat erinäisiä selvitystöitään.

Erään keskustelutilaisuuteen osallistuneen paikallisen mukaan Kangasniemellä asustaa oikeastaan yksi henkilö – kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen – joka voisi halutessaan välittää kunnallisveroa maksavien kuntalaisten ajatuksia suoraan maakuntaliiton ytimeen, missä tuulivoima-agendaa on aktiivisesti pari vuotta ajettu.

Hokkanen on Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen.

Toki maakuntaliiton kaavat ovat vain kaavoja – kuten keskustelutilaisuudessa useampaan otteeseen todettiin – ja kuten eräs vanhempi henkilö suoraan maakuntaliiton tiedotteesta luki:

– Maakuntaliiton tuulivoima… suunnitteluperiaatteet eivät sido kuntia. Kunnat voivat itsenäisesti päättää yleiskaavojen suunnitteluperiaatteista, esimerkiksi asutuksen ja tuulivoimaloiden välisistä etäisyyksistä. Maakuntakaavassa tämä etäisyys on yksi kilometri, mutta kunnat voivat muuttaa sitä pidemmäksi. Yhtä kilometriä lyhyemmäksi ei käytännössä voi muuttaa. (Informantti 9.)

Laskettuaan paperin kädestään samainen henkilö painotti, että kunta pystyy kyllä halutessaan päättämään tuulivoima-asioista jo nyt.

Tilaisuudessa kummasteltiin myös sitä, miksi Makkolaan suunniteltua tuulivoima-aluetta selvitellään edelleen, vaikka kaavaan ei tulisi mahtumaan (maakuntaliiton suunnittelija Marko Tantun kanssa keskustelleen henkilön mukaan) kuin 1–2 tuulivoimalaa – eivätkä nekään välttämättä toteudu ensi vuonna rakentuvien uusien kiinteistöjen myötä.

– Miksi kunta ei voi lausua maakuntaliitolle, että jätetään tämä [Makkolan] alue pois [kaavasta], koska [tämä tuulivoima-alue] ei pysty toteutumaan? (Informantti 3.)

Hänen mukaansa maakuntaliiton suunnittelija Marko Tanttu on itse todennut, ettei Makkolan tuulivoima-alue voi toteutua.

– Silti asiaa viedään eteenpäin. Kummaa touhua. (Informantti 3.)

Teksti @DocArkko
Artikkelisarja jatkuu lähitulevaisuudessa.
Lisätietoja aiheesta voi lähettää osoitteeseen puulalehti at gmail.com.