PUULA

Lähiruokaan liitetään monia erilaisia arvoja, paikallistalouden tukemisesta puhtauteen ja eettisyyteen. Mikkelin seudulla lähiruoka nauttii arvostusta, joskin REKO-ringin toiminta on hiljentynyt koronavuosista.

Teksti ja kuvat Santtu Paananen

Valtakunnallinen lähiruokapäivä järjestetään tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Tapahtuman missio on nostaa lähiruoan arvostusta ja tuoda esille ruoantuottajia eri paikkakunnilla. Tapahtumapäivät ovat lauantai ja sunnuntai 7. ja 8. syyskuuta.

Lähiruoan ajatuksena on suosia lähellä tuotettua ruokaa ja minimoida ruoan kuljetusmatkoja. Lähiruoan määritelmästä ei ole täyttä yksimielisyyttä. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt lähi- tai paikallisruoan sellaiseksi ruoaksi, joka “on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella”. Oma alue on MMM:n määritelmässä maakunta tai tätä vastaava tai pienempi alue.

Paikallistalouden tukeminen on lähiruoan kohdalla yksi selkeä arvo. Lähiruoan ekologisuus taas on monisyinen kysymys, jonka arvioinnissa on huomioitava kuljetusetäisyyden lisäksi monia muita tekijöitä. Vuoden 2013 arviossa Luonnonvarakeskus arvioi kuljetusten osuuden olevan noin 5 prosenttia ruoantuotannon ilmastovaikutuksista.

Oma arvonsa vaikuttaa olevan myös sillä, että ruoka saa kasvot. Kuluttaja tietää tarkkaan, mistä ja keneltä lautaselle päätyvä ruoka on tullut.

Helteisenä torstai-iltapäivänä Mikkelissä Rokkalan K-Supermarketin pihalla käy pienimuotoinen vilske. Kauas näkyvät avonaiset peräkontit autoista, joita on tusinan verran. On REKO-ringin kokoontuminen.

Mikkeliläinen Mervi Hämäläinen kantaa sylissään 30 kananmunan kennoa. Mukana on 7-vuotias Lilja, jolla on kädessään boksi viiriäisenmunia. Mervi Hämäläinen on ensimmäistä kertaa REKO-kaupoilla.

Hämäläiselle lähiruoassa olennaista on paikallisen työn tukeminen. Muutaman euron lisäsatsaus ei haittaa.

– Kyllä tuen mielelläni lähituottajia ja suomalaista ruokaa. Nämä ovat laiduntavien kanojen munia, ja sitä kautta haluan tukea myös eläinten hyvinvointia, Hämäläinen sanoo.

– On jotenkin hullua, että vaikkapa naudanlihaa rahdataan ulkomailta tänne, Hämäläinen lisää.

REKO-humussa tavattu mikkeliläinen Eija Piispa suosii luomua ja lähiruokaa aina, kun mahdollista. Mukaan on lähtenyt kaali ja mehutiivistettä.

Lähiruokaan kiinnittyy monenlaisia arvoja Piispan mukaan. Työllistävä arvo on ensimmäinen, joka tulee mieleen. Sen jälkeen tulevat ruoan puhtaus ja luonnonmukaisuus. Ja lihan on mieluusti oltava kotimaista.

– Kun tietää, missä ruoka on kasvanut, sitä on kiva ostaakin, Piispa sanoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Matti Pulkkinen ja Heidi Haajanen ovat havainneet REKO-ringissä lähiruoan suosion laskua viime vuosina.

Tuottajina REKO:n kokoontumisessa oli paikalla Matti Pulkkinen Pulkkisen tilalta ja Heidi Haajanen Kuvalan Lihalta Mäntyharjulta. Pulkkisella oli auton perässä perunaa, sipulia, omenaa ja luumua. Haajasella taas oli tarjolla viljapossun lihaa.

REKO-toiminta on ollut Mikkelissä hiljaisempaa parina viime vuotena.

– Oli tämä tärkeää, mutta on tämä näivettynyt. On käynyt kato tuottajissa ja asiakkaissa, Haajanen kertoo.

Korona-aikana REKO-rinkien toiminnassa oli piikki Haajasen mukaan. Kustannusten nousu tuntuu näkyneen lähiruoan tukemisessa, Haajanen arvioi.

Myös tuottajapuolella korostetaan samaa asiaa: ruoan kasvoja.

– Tätä kautta pääsee näkemään sitä tuottajaa, joka tietääkin tuotteista jotakin, Pulkkinen sanoo.

Kauppa käy välillä myös REKO-kauppiaiden kesken, kun tapaamisia pidetään joka toinen torstai.

Lähiruokaan panostaa myös Mikkelissä tukikohtaansa pitävä Palvelutukku Itä-Suomi. Varastohallin hyllyiltä bongaa Kulta Katriinan tapaisia tuttuja brändejä, mutta myös pienten toimijoiden tuotteita. Lähiruokaa on etenkin kylmiöiden puolella.

Tukku toimittaa ruokaa ja niin kutsuttuja non-food-tuotteita hotelli- ja ravintola-alan yrityksille ja julkisen puolen asiakkaille kuten palvelutaloille ja kouluille. Merkittävä osuus tavarasta on lähellä tuotettua ruokaa.

Ravintola-alan asiakkaissa on mikkeliläisittäin tuttuja nimiä: Ramin Konditoria, Bistro Holvi, Vaiha-ravintolat. 

– Esimerkiksi lähialueiden kuorittuja juureksia menee moneen paikkaan, tukkumyyjä ja HeVi-ostaja Tiina Saarivuori kertoo.

Tukulla on monia pitkäaikaisia vakiasiakkuuksia paikallisten tuottajien kanssa. Tiloilta otetaan vastaan ja kuljetetaan eteenpäin muun muassa porkkanoita, jäävuorisalaattia ja kaaleja.

Hevitarjonnasta on pitkät perinteet. 

Palvelutukku Itä-Suomi aloitti vuonna 1987 nimellä Mikkelin Vihannes Ky. Vuonna 2015 yritys osti Kuopion Marja ja Vihannes Oy:n hedelmä- ja vihannesliiketoiminnan. Samalla tukku laajensi toimintaansa myös Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.

Esimerkiksi keskiviikkona Saarivuoren Pyyn maatilalta tilaamat porkkanat saapuvat viljelijältä illalla Mikkelin Tuskussa sijaitsevaan logistiikkakeskukseen. Toimitus saadaan asiakkaalle torstain lounaspöytään.

– Pelkästään hevitoimittajia meillä on kymmenkunta tässä lähialueella. Siihen lisäksi löytyy toiset kymmenkunta, esimerkiksi Virtasalmen Viljatuote, Rapion mylly ja Savo-Karjalan liha, Saarivuori sanoo.

Tukku vastaa tavaran kuljetuksesta, jolloin tilallisen ei tarvitse tästä murehtia.

– Viljelijällä ei ole aikaa siihen. Viljelijä voi keskittyä omaan työhönsä eli viljelyyn ja vaikka kuorintaan, ja me keskitytään omaan osaamiseen eli myyntiin, markkinointiin ja jakeluun.

Saarivuori ajattelee, että Mikkelin lähiseuduilla nähdään lähiruoan arvo.

– Meillä panostetaan lähituotteisiin senkin takia, että saadaan elinvoimaisuutta pysymään alueella. Mutta kyllähän asiakas menee nykyään usein hinta edellä, Saarivuori sanoo.

Pohjolassa kasvukausi on lyhyt, ja kasvihuoneissa kasvattaminen vaatii energiaa ja aiheuttaa kustannuksia.

– Kurkku on varsinkin maultaan sellainen, jota ulkolainen kurkku ei päihitä. Tietyt asiakkaat haluavat myös kotimaista tomaattia ympäri vuoden.

Oma erityisarvostuksensa on kotimaisella lihalla ja kalalla. 

Korona-aika toi kolauksen lounaspaikkojen asiakasmääriin. Etätöiden yleistyminen ja viime vuosien elinkustannusten kasvu on pitänyt lounasravintoloiden kävijämääriä matalammalla Saarivuoren mukaan. Se näkyy myös tukkukaupassa.

Liiketoiminnalla on kuitenkin valoisat näkymät. Tiettyä optimismia edustaa Tuskun logistiikkakeskuksella meneillään oleva laajennustyömaa. Rakennukseen lisätään 300 neliötä pakkastilaa ja sadan neliön verran muuta varastotilaa.

Tiina Saarivuori Palvelutukku Itä-Suomen varastolla. Kylmiössä on reilut määrät lähellä tuotettua ruokaa.