PUULA

Kun Etelä-Savon maakuntaliitto järjesti infotilaisuuden maakuntakaavan tuulivoima-alueista (4.4.2023), aluesuunnittelupäällikkö Jenni Oksasen sanat porautuivat satojen kuulijoiden mieleen. Oksasen mukaan eteläsavolaisilla syrjäseuduilla ei asu enää viiden, kymmenen vuoden päästä ketään. Maaseutu tyhjenee, ja jäljelle jäävät maat pakkolunastetaan.

Kangasniemen luoteisosissa, valtatien 13 länsipuolisella alueella, Oksasen visio on jo oralla monissa taloissa ja mielissä.

Haastatteluhetkellä, maanantaina 26. elokuuta, Ikolanmäellä 101 päivää asuneen Katja Kongan mukaan lähistöllä on yllättävän monta taloa, jotka saattavat näyttää ulospäin vähän ränsistyneille, mikä johtuu yksinomaan remonttien lykkäämisestä tuulivoimaloiden pelossa.

Myös Kongan talossa, vuonna 1865 rakennetussa Ikolassa, on remontti ollut kesken kaksi vuotta tuulivoimahankkeista johtuvan epävarmuuden takia.

Graafisena suunnittelijana työskentelevän Kongan talossa viettää kesiään kuusi perheenjäsentä, ja hän muuttaisi mielellään taloonsa ympärivuotiseksi asukkaaksi – ja täysipäiväiseksi kangasniemeläiseksi – mikäli epätietoisuus ei estäisi tekemästä remonttia loppuun:

– Eihän tälläkään talolla ole enää mitään arvoa, jos tuohon kilometrin päähän nousee voimaloita. Ensinnäkään en voisi tehdä enää etätöitä, tuulivoimalat häiritsevät yhteyksiä, eikä talolla olisi myöskään vapaa-ajan arvoa välke- ja melusaasteen sekä muiden haittojen takia.

Kongan mukaan asuinkelpoista taloa ei saisi enää kaupaksi, mikäli erämaamainen metsäseutu muutettaisiin teollisuusalueeksi.

Tuulivoimaa lobbaavan Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan pelko on aiheeton, mikä todetaan myös etujärjestön tilaamassa tutkimuksessa. Tosin ”tutkimuksen” on tehnyt tuulivoimamyönteinen konsultointiyhtiö FCG.

Ruotsalainen kiinteistötalouden professori Mats Wilhelmsson on sen sijaan todennut – 100.000 kiinteistökauppaa tutkittuaan – että tuulivoimalan läheisyys laskee kiinteistöjen hintoja merkittävästi.

Hinnanlasku johtuu Wilhelmsson & Westlundin (2021) mukaan monesta tekijästä.

Olivatpa tekijät mitä tahansa, Kongan mukaan lopputulema on se, ettei näitä taloja kukaan osta – ellei hanketoimija itse, kuten hänen naapurinsa Johanna Huikko heittää.

Huoli on Ikolanmäessä ja laajemminkin kunnan luoteisosissa yhteinen, ja Kongan ratkaisu ongelmaan on tulitikun mallinen:

– Jos myllyt tulevat, se on palokunta paikalle ja tulta nurkan alle.

Juttu jatkuu Kongan talon sisäkuvan alla.

Tilanteesta tekee absurdin se ammottava ristiriita, joka on auennut parin vuoden kuluessa – kunnanjohtaja Kimmo Kainulaisen kaudella – Kangasniemen kuntamarkkinoinnin ja kangasniemeläisen arkirealismin välille:

– Kunta yrittää houkutella uusia asukkaita ja korostaa markkinoinnissaan luontoarvoja, mutta todellisuudessa luonnolle ja asukkaille ei anneta Kangasniemellä mitään arvoa.

Pettymystään kolmen lapsen äiti ei peittele:

– Kyllähän se harmittaa. Kyse ei ole vain talosta. Minulla on metsääkin. Entä jos ne pakkolunastetaan voimalinjojen tieltä? Ihan käsittämätöntä, miten kunta antaa tärvellä ihmisten omaisuutta.

Kongaa hämmentää myös kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen vaikeneminen:

– Olen lähettänyt heille kaikille sähköpostia, mutta en ole saanut keneltäkään vastausta. En minkäänlaista. Ihan käsittämättömän kähmäistä toimintaa. Ihmisiä pidetään mahdollisimman pitkään uutispimennossa. Ei infota mistään, ei kommentoida mitään. Yritetään vain kaikessa hiljaisuudessa runnoa tuulivoimaa läpi.

”Runnoa” on miltei sama verbi, jota Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen käytti puhuessaan tuulivoimahankkeista kunnanvaltuuston kokouksessa 13.2.2023:

”[… ] olen täysin samoilla linjoilla, eikä tätä asiaa kannata missään nimessä väärällä tavalla runtata eteenpäin.”

Kyseistä puheenvuoroa, kuten ylipäätään Kangasniemen kunnanvaltuuston kokouksia vuosilta 2022–2024, ei voi enää seurata kunnan YouTube-kanavalta, josta ne katosivat vähin äänin vähän aikaa sitten.

Kunnanvaltuuston kokoukset ovat julkisia, niissä ei pitäisi olla mitään salailtavaa, mistä huolimatta hallintojohtaja Sari Linturi-Sahlman perusteli viranhaltijapäätöksessään (22.8.2024) kokoustallenteiden kätkemistä ”useista tekijöistä” riippuvalla ”tietosuojanäkökulmalla”.

Motiiviin uskoo ken tahtoo.

Tallenteiden kätkeminen, kuten muukin vaikeneminen, kyseenalaistaa hallintojohtajan vakuuttelut kunnan ”päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä”.

Kangasniemeläisen hallintokulttuurin salamyhkäistyminen juuri Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksen alla on herättänyt kummastusta laajemminkin, ei yksin Ikolanmäellä, missä toivottaisiin, että kunta keskustelisi edes niiden kanssa, jotka alueella asuvat ja joiden jokapäiväiseen elämään tuulivoimalat ratkaisevasti vaikuttaisivat.

Vaan ei.

Kunnan luoteisosissa ihmetyttää myös kunnan viranhaltijoiden todellinen sitoutuneisuuden ja kiinnostuksen aste Kangasniemeä kohtaan, missä viranhaltijoista osa ei taida edes asua. Tilanne on jokseenkin verrannollinen kehitysmaa-ilmiöön, jossa suuryritysten ohjailemat johtajat junailevat päätöksentekoa laillisuuden harmaalla rajavyöhykkeellä yritysten eduksi, kunnes saavat missionsa suoritettua ja katoavat sen siliän tien.

Myös Kangasniemen kunnan hallintojohtaja on saanut kohta missionsa suoritettua; hänen viimeinen työpäivänsä on kuluvan kuukauden viimeinen päivä. Nähtäväksi jää, kuka Linturi-Sahlmanin lähdön jälkeen vastailee kuntalaisten ja kausiasukkaiden kysymyksiin, sillä kunnanjohtaja on valinnut vaikenemisen ”varovaisuusperiaatteeseen” nojautuen. Varjonsa alle vetäytymällä Kainulainen kieltäytyi myös Puula.netin haastattelupyynnöstä.

Sen sijaan irtisanoutunut hallintojohtaja suostui kirjalliseen haastatteluun. Mutta saatuaan kysymyslistan hän yritti kääntää haastattelupyynnön tietopyynnöksi ja edelleen ”vaativaksi tiedonhauksi kunnassa, johon käytämme asiakirjamaksuperiaatetta”.

Linturi-Sahlmanin mainitsema ”asiakirjamaksuperiaate” on käynyt kuluneen puolentoista vuoden aikana tutuksi lukuisille Kangasniemellä asuville, mökkeileville ja maata omistaville. Useat Puula.netin haastattelemat henkilöt ovat saaneet kysymyksiinsä hallintojohtajalta saman vastauksen, josta pelmahtaa aina yhtä epäilyttävä salailun ja viivyttelyn haju.

Tuulivoiman moninaisista vaikutuksista kiinnostuneita henkilöitä oudoksuttaa myös kunnanvaltuuston ja -hallituksen mykkyys.

Sitäkin Konga ja monet muut ovat ihmetelleet, miksi konsulttifirmat ovat tehneet luontoselvityksensä sydäntalvella, eivätkä esimerkiksi keväällä, kesällä tai alkusyksyllä, jolloin suunnitellulla tuulivoima-alueella voi nähdä lähes päivittäin eri pöllö- ja haukkalajeja, lepakoista puhumattakaan. Synsiöjärvellä, lähistölle suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutusalueella, pesii myös BirdLife Suomen vuoden 2024 lintua, erittäin uhanalaiseksi luokiteltua selkälokkia, jota arvellaan erityisen herkäksi tuulivoimaloiden haittavaikutuksille.

Makkolan ja Häppälänmäen suunnitellulla tuulivoima-alueella asuville ovat niin ikään tuttuja kaikki Suomen suurpedot – karhusta ahmaan, sudesta ilvekseen – haluttiinpa niitä kirjata konsulttifirmojen luontoselvityksiin tai ei.

Juttu jatkuu Katja Kongan kuvan olla.

Yhtä lailla Kangasniemen luoteisosien väestöä hämmentää se, miten tuulivoiman vaikutuksiin perehtyneitä nimitellään somessa ”höperöiksi”, ”kaiken vastustajiksi”, ”sarjavalittajiksi” ja jopa ”luonnonvihaajiksi”, ikään kuin asetelma olisi käännetty nurin niskoin vähän niin kuin Kremlin propagandassa, jossa valkoinen voi olla mustaa ja musta valkoista.

Makkolan ja Häppälänmäen kaavaillulla tuulivoima-alueella ei myöskään niellä lupauksia tuulivoiman ”yleisestä hyödystä” ja ”verotuksellisesta edusta”.

Erään nimettömänä pysyttelevän kuntalaisen mukaan Kangasniemi saisi kahdestakymmenestä tuulimyllystä vuosittain noin 400.000–500.000 euroa kiinteistöverotuloja, mikä tarkoittaisi vain noin 0,7 prosenttiyksikön laskua kunnan veroprosenttiin. Samalla kunta kuitenkin menettäisi vähintään saman verran – ellei jopa moninkertaisesti – verotuloja poismuuttavien kotitalouksien, heidän yritystensä sekä kausiasukkaiden myötä, puhumattakaan kaikista muista haittavaikutuksista luonnolle ja myös metsätaloudelle.

Näkemykseen yhtyy muuan toinen nimettömänä pysyttelevä kuntalainen, joka huomauttaa kunnan jo nyt menettäneen uusia asukkaita ja kausiasukkaita:

– Kun toispaikkakuntalaisia on käynyt täällä ja muualla katsomassa taloja, he esittävät usein kysymyksen, onko tänne suunnitteilla tuulivoimaa. Myöntävän vastauksen jälkeen kiinnostus Kangasniemeä kohtaan loppuu.

Kolmannen nimettömänä pysyttelevän henkilön mukaan tuulivoimabisnes on nimenomaan bisnestä: yhtiöt vaihtavat herkästi omistajaa, pääoma valuu ulkomaille, vastuunkantajat karkaavat koko ajan kauemmas, myllyjen luurangot jäävät maanomistajien riesaksi, eikä kenenkään kannata kuvitella, että sähkön hinta laskisi ja kunnallisveroprosentti putoaisi:

– Eivät energiayhtiöt mitään hyväntekeväisyyslaitoksia ole. Se on karmea lasku, joka myllyistä lankeaa luonnolle ja tuleville sukupolville.

Makkolassa, Ikolassa ja Häppälänmäellä mahdollisten myllyjen lopputulemaa pidetään siis pääosin miinusmerkkisenä. Vajaa vuosi sitten Ei tuulivoimaa Kangasniemelle -adressin allekirjoitti 1250 henkilöä, josta kunnan kerrotaan poistaneen noin 50 ”liian epäselvää” allekirjoitusta.

Lisäksi eräiden valtuutettujen on kuultu syyttäneen joitakuita siitä, että nämä olisivat ”huijanneet” vierasperäisiltä kuulostavia ihmisiä laittamaan nimensä adressiin.

– Tämäkö on demokratiaa, kertoo eräs maanomistaja kysyneensä hallintojohtajalta.

– Käsittämätöntä, miten kunta voi jyrätä ylitsemme noin vain, ihmettelee Konga.

”Jyrääminen” ja ”kärsimys” ovat kuitenkin vain osa energiabisnestä – ainakin kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Nykäsen mukaan, kuten hänen tiedetään todenneen kunnanvaltuuston kuuluisassa kokouksessa (13.2.2023):

– Energia-asioissa aina joku kärsii. Vesivoimassa, Saksassa juuri yksi muutaman kymmenen talon kylä jyrätään, että saadaan hiiltä ylös. […] Ei se tasa-arvoista ole. […] tää on semmoista sovittamista, joku aina kärsii, jos ei muusta, niin johtolinjasta.

Teksti ja kuvat @DocArkko

Artikkelisarja jatkuu kahden viikon kuluessa. Tulevissa osissa käsitellään tarkemmin mm. Kangasniemen kunnan tuulivoimatiedottamista ja -vaikenemista, sekä kausiasukkaiden ja vakituisten asukkaiden näkemyksiä tuulivoimasta. Tietoja aiheesta voi lähettää myös nimettömänä Puulan toimitukseen puulalehti[at]gmail.com.
Ota Puula.net seurantaan Facebookissa ja Instagramissa.