Artikkelia täydennetty
Muualla maassa minimietäisyydet 2,5-kertaisia.
Suur-Savon Sähkö Oy:n pakkolunastusmenettely mietityttää maanomistajia.
Konsernista tunnustus, että ”sotku” jäänee maanomistajille.
”Kangasniemellä tuulivoimasta ei voi puhua.”
Valtatie 13 laidalla, vajaa neljä kilometriä Synsiöjärvestä luoteeseen, sijaitsee Huuhtimäki ja sen laella samanniminen tila, jonka vanha tuulimylly siirrettiin aikapäiviä sitten Pitkänpellon kotiseutumuseoon.
Nyttemmin tilan ainoat tuulimyllyt ovat soratien varrella ”Ei tuulivoimaa tänne” -kylteissä, jotka kertovat Huuhtimäen isännän, Juha Matti Himotun mukaan kaiken olennaisen alueen asukkaiden suhtautumisesta Huuhtimäen tuulivoimahankkeeseen.
Lähin voimala, 6–10-megawattinen ja jopa 300-metrinen, kohoaisi kilometrin päähän Himotun kotia. Muualla maassa vähimmäisetäisyys asutukseen on 2,5–3 kilometriä.
Himottu tietää, ettei Suomen laki vähimmäisetäisyyttä määrittele, joten Suur-Savon Sähkö Oy haluaa voimalat niin lähelle asutusta kuin iljetään – ”ja kyllähän Kangasniemellä iljetään”.
Myöskään kunnan tapa kiirehtiä hanketta ei saa Himotulta mairittelevaa arvosanaa. Keväällä 2023 kunta järjesti tiedotustilaisuuden ja heti perään kunnanvaltuusto hyväksyi lähes yksimielisesti Suur-Savon Sähkö Oy:n esityksen kaava-alueesta.
Päällisin puolin kaikki saattaa näyttää mutkattomalta, mutta Himotun mielestä kaikki voisi näyttää toisenlaiselta, jos joku asiantuntija joutaisi tutkia Huuhtimäen tuulivoimahanketta.
Ensinnäkin Himottua kummastuttaa tuulivoimala-alueen pinta-ala. Hankealueeksi on ilmoitettu monissa yhteyksissä 630 hehtaaria, mutta Suur-Savon Sähkö Oy:n omassa esityksessä (22.5.2023) on kerrottu yhtiön solmineen maanvuokrasopimuksia suunnittelualueen maanomistajien kanssa yhteensä noin 785 hehtaarista (sisältäen 5 voimalapaikkaa), ja noin 144 hehtaarin osalta sopimusneuvottelut olivat tuolloin käynnissä (sisältäen 2 voimalapaikkaa).
Himotun matematiikalla 785 plus 144 tekee 929 – eikä 630 – joten hän kysyi yleisötilaisuudessa, missä nuo 299 hehtaaria sijaitsevat. Himotun mukaan kunta vastasi, että koko Huuhtimäen hankealue on luvitettu, vaikka esimerkiksi Himottu, jolla on maita hankealueella, ei ole niitä Suur-Savon Sähkö Oy:lle vuokrannut, saati pakkoluovuttanut.
Suur-Savon Sähkö Oy ei ollut myöskään kysynyt Himotulta halukkuutta vuokrata maitaan. Ei myöskään ainakaan toiselta hankealueella maata omistavalta henkilöltä.
Suur-Savon Sähkön sisäinen tietolähde ei osaa sanoa, ovatko 299 kummitushehtaaria ”tuleva lisäys, vai jo hankkeessa olevat tulevat pakkolunastukset”.
Himotun oikeustajun mukaan pakkolunastusmenettelyt ei saa ehkä Suomen lain siunausta. Mutta Kangasniemen kunnanvaltuutettujen siunauksen se on saanut.
– Eräs ”puheenjohtaja” lupasi, että minulle kyllä maksetaan isot korvaukset, mutta enpä usko saavani koskaan minkäänlaisia korvauksia, koska Suomen laki on tuulivoiman osalta täynnä porsaanreikiä, joita Suur-Savon Sähkö käyttää hyväkseen.
Esitys Huuhtimäen kaavoituksesta vietiin Himotun mukaan Kangasniemen kuntaan virheellisellä tiedolla pikapikaa hyväksyttäväksi, mikä kuvastaa tuulivoimapelin ”härskiä” luonnetta:
– Suur-Savon Sähkö on tottunut vanhastaan näihin pakkolunastusmenettelyihin, se on heillä verissä, tietää metsätilallinen.
Suur-Savon Sähkö -konsernissa työskentelevä henkilö myöntää tämän. Hänen mukaansa yhtiön johto siunaa luvattomat toimenpiteet maanomistajien mailla:
– [Johtajat] ottavat tietoisen riskin, että käytännössä kaikki maanomistajat hyväksyvät toimet ja vain harva nostaa heti oikeusjutun. Loput pehmitetään ajalla, useimmat kyllästyvät vääntämään asiasta noin kolmen vuoden kuluessa.
Suur-Savon Sähkön työntekijä arvelee ”sotkun” jäävän lopulta maanomistajille.
Huuhtimäessä asuvan Himotun mukaan Suur-Savon Sähkö on tehnyt maanvuokrasopimuksia lähinnä sellaisten maanomistajien kanssa, joiden maille voimaloiden pohjavalut olisi tarkoitus tehdä. Yksi niistä on hänen mukaansa Moilas Oy, toinen Kangasniemen ev.lut. seurakunta. Kumpikaan niistä – ei osakeyhtiö, eikä liioin seurakunta – ei luonnollisestikaan asu Huuhtimäessä. Tuulivoimaloiden haittavaikutukset eivät siten kyseisiin maanvuokraajiin suoranaisesti vaikuttaisi.
Seuraava outous koskee Himotun mielestä ympäristöhallinnon ohjeiden laiminlyöntiä. Ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan kaava-alueen tulisi olla niin suuri, että mahdolliset haitat jäisivät kaava-alueelle. Niin ei Huuhtimäessä tapahtuisi.
Ensimmäinen kaava-alueen ulkopuolelle ulottuva haittatekijä olisi Himotun mukaan melusaaste, vaikka Ramboll Oy:n mallinnukset muuta osoittavat. Ramboll on kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys, jota Suur-Savon Sähkö Oy ehdotti itse kaavan laatijaksi. Rambollin mallinnukset on tehty pienempien kuin Huuhtimäkeen kaavailluiden voimalatyyppien mukaan. Eivätkä kaikki usko muutenkaan Rambollin puolueettomuuteen.
Myös välkemallinnus on herättänyt Himotussa epäilyksiä, sillä mallinnuksessa on käytetty ”saksalaisia” mittausarvoja, vaikka Ruotsin arvot olisivat lähempänä Kangasniemen leveysasteen valo-olosuhteita kuin saksalaiset. Välkemallinnuksia tehdään, jotta hahmotettaisiin kuinka kauas tuulivoimaloiden lapoihin osuva auringonvalon heijastuma ulottuu. Himottu pelkää, että hänen kotinsa muuttuisi ”aikamoiseksi discoksi” Huuhtimäen voimaloiden myötä.
– Melko surulliselta tämä hahmo mallinnuksessa näyttää, Himottu huomauttaa ja jatkaa:
– Ja sitten eräs kangasniemeläinen, joka Pohjanmaan myllyjä katseltuaan totesi, ettei välkehaittoja kestä pirukaan, ehdotti että ottaisin mailleni myllyn. En ota, en halua.
Himotun suurimmat huolenaiheet ovat siis melu- ja välkehaitat. Mikromuoveista hän ei omiensa sanojensa mukaan mitään ymmärrä, vaikka onkin kuullut norjalaistutkimuksesta, jonka mukaan yhdestä tuulivoimalasta irtoaa vuosittain 60–70 kiloa mikromuovia.
Maiseman menetyksestä Himottu ei jaksa puhua. Maisema on menetetty – paitsi siinä tapauksessa, jos myllymaisemasta tykkää.
Lähitienoiden asukkaissa ei myllymaisemasta tykkääjiä kuuleman mukaan montaa ole. Sen sijaan 936 henkilöä allekirjoitti addressin ”Ei tuulivoimaa Kangasniemelle”, joka on Himotun mukaan vain tiedoksiannettu ja ylös kirjattu.
Samoin Ramboll Oy on kirjannut ylös muitakin huomioita Huuhtimäestä. Niin viitasammakoita kuin metsojen soidinpaikkoja. Myös merikotka-videon Himottu lähetti Rambollille, mutta sekin on vain tiedoksiannettu ja ylös kirjattu.
Sitä, kuinka alueen eläimistö ja linnusto reagoisivat Suomen suurimpien voimaloidden melu- ja välkevaikutuksiin, Himottu ei osaa sanoa. Toteaa vain, että muuttohanhet lentävät Huuhtimäen yli niin matalalta, että kun muuttoöinä osoittaa lampulla syystaivaalle, suhinan seassa erottuvat valkeat vatsat.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan 63 prosenttia linnuista, 72 prosenttia lepakoista ja 67 prosenttia maanisäkkäistä siirtyy kauemmas tuulivoimaloiden alueelta. Suomessa aihetta ei ole tutkittu (Poutamo & Tanttu 2024), eikä tuulivoimaboomin aikana ehdittäne tutkia.
– Tämä on sitä vihreää siirtymää. Vihreys on päivänsana, jonka varjolla voidaan tehdä ihan mitä vaan, tuumii Himottu.
Tuulivoiman väitetty vihreys ei vakuuta Himottua myöskään siksi, että voimaloiden rakentamiseen liittyy aina mittavia maansiirtotöitä. Esimerkiksi Huuhtimäessä voimaloiden vaatiman tiestön rakentaminen edellyttäisi Helmi-ohjelmaan kuuluvien luonnonvaraisten purojen – Leppä- ja Tuomikonpurun – ylittämistä, mikä pistäisi ”sakat ja ravinteet” liikkeelle ja lähijärvien kautta aina Mallos-järveen asti.
Samansuuntaisia epäilyksiä ja huolia Kangasniemen tuulivoimahankkeet ovat herättäneet kuntarajan tuolla puolen.
Kun Toivakan Särkimäessä asuva lampuri Terhi Hokkanen kuuli kevättalvella 2023 Kangasniemen Makkolaan, vain parin kilometrin päähän suunnitellusta 45:stä tuulivoimalasta, ensin heräsi huoli ja heti perään tiedonjano.
Tietoa ei kuitenkaan löytynyt, joten Hokkanen perusti Kangasniemi Tuulivoimalat -nimisen Facebook-ryhmän, jonka myötä alkoi löytyä tiedon lisäksi muita tiedonjanoisia. Samalla kävi ilmi, että tuulivoimatiedon etsiminen ja jakaminen ei miellyttänyt kaikkia kangasniemeläisiä. Etenkään heitä, jotka nälvivät Hokkasta, että mitäs sinä naapurikuntalainen meidän asioihin puutut. Seinä on noussut pystyyn myös Kangasniemi-foorum -nimisessä FB-ryhmässä, jonka ylläpitäjä on poistanut useita Hokkasen jakamia tuulivoimalinkkejä ja -päivityksiä sekä laittanut hänelle lopulta eston ryhmään.
Heinäkuussa 2023 Hokkanen oli mukana perustamassa Tuulia Järvi-Suomi ry:tä, jotta ”kenenkään ei tarvitsisi yksin tai vain omissa nimissään selvittää ja tutkia tuulivoima-asiaa”. Yhdistyksen yhtenä tarkoituksena on jakaa eri lähteisiin pohjautuvaa tuulivoimatietoutta. Tällä hetkellä yhdistyksessä on noin neljäkymmentä jäsentä.
Kesällä 2023 yhdistys ilmoittautui Kangasniemellä järjestettyyn Synsiön kesäjuhlaan. Järjestäjä toivotti heidät tervetulleiksi kirpputoripöydän ja linnunpönttöjen kanssa. Erään tietolähteen mukaan yhdistykseltä olisi kuitenkin evätty pääsy kesäjuhlaan juuri ennen tapahtumaa – yhden tulkinnan mukaan erään kangasniemeläisen kunnanvaltuutetun vaatimuksesta. Tämä näkemys on kyseenalaistettu. Kun Puula.net kysyi asiasta tapahtumaa järjestämässä olleelta yksityishenkilöltä, tämä ei muistanut enää mitään. Jälkeenpäin (29.8.) saadun tiedoksiannon mukaan Tuulia Järvi-Suomi ry jättäytyi juhlasta pois oma-aloitteisesti saatuaan tiedon, ettei Synsiön kyläseuran tapahtumissa sallita poliittisia kannanottoja, kuten nimien keruuta tuulivoimaa vastustavaan adressiin.
Terhi Hokkasen mukaan kesäjuhlatapaus osoittaa kuitenkin osaltaan, ettei Kangasniemellä käydä avointa julkista tuulivoimakeskustelua, vaikka tuulivoimaan liittyvät epävarmuudet, epäselvyydet ja moninaiset haitat huolestuttavat myös Rytkölässä, Makkolassa ja Häppälänmäellä, missä moni maanomistaja on yrittänyt saada maitaan pois valmisteilla olevasta maakuntakaavasta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tiedon vahvistaa myös Makkolassa asuva maanomistaja.
Sitä, miten maanomistajat eivät voi päättää tuulivoiman edessä maidensa käytöstä, ei Hokkanen ymmärrä.
Lisäksi Hokkasen mukaan Kangasniemen Kunnallislehteen on tarjottu useita tuulivoimaa käsitteleviä mielipidekirjoituksia, joista paikallislehti ei ole julkaissut montaakaan. Kunnallislehden päätoimittaja Tero-Mikko Talaslahden mukaan tuulivoimaa koskevia mielipidekirjoituksia ei ole jätetty julkaisematta tavanomaista enempää. Kaikkia mielipidekirjoituksia ei hänen mukaansa pystytä julkaisemaan.
Hokkasen mielestä julkisen tuulivoimakeskustelun puute Kangasniemellä ulottuu – tai juontuu – kunnan päättäjiin asti. Ainoa aiheesta keskusteleva kunnanvaluutettu on Milja Halttunen (kesk.), joka esitti eriävän mielipiteen Suur-Savon-Sähkö Oy:n esitykseen osayleiskaavan käynnistämisestä tuulivoimapuistoa varten Huuhtimäkeen.
Halttunen esitti tuolloin, että kunta ei käynnistäisi tuulivoimarakentamista ohjaavaa osayleiskaavan laadintaprosessia, ennen kuin kunnassa on tehty päätös siitä, mikä on vähimmäisetäisyys asutukseen kunnassa ja kaikki valtuutetut ovat perehtyneet ja saaneet tarpeeksi tietoa hankkeeseen liittyvistä asioista. Lisäksi Halttunen vaati, että ennen kuin osayleiskaavaa mahdollisesti ruvetaan päivittämään, olisi haettava ympäristölupaa, koska tuulivoimasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Halttusen esitystä kannatti kaksi, Tiina Väisänen (sdp) ja Maisa Juntunen (vihr). Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitystä kannatti 23 ja vastusti kolme, yhden äänestäessä tyhjää.
Suur-Savon Sähkö Oy:n esityksestä itsensä jääväsi kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen – joka oli valittu kaksi viikkoa aikaisemmin Suur-Savon Energiasäätiön valtuuskunnan jäseneksi.
Joissain medioissa on ounasteltu piilokorruption ja tuulivoimaboomin epäillystä suhteesta.
Kangasniemeläinen vaikeneminen vaikutuksiltaan kauaskantoisessa tuulivoimakysymyksessä on hämmentänyt myös Milja Halttusta:
– Kun kunnanhallituksessa on keskusteltu asiasta – tai ”keskusteltu ja keskusteltu” – viranhaltijoista Mikko Korhonen on yleensä ainoa, jonka kanssa voi keskustella. Kukaan muu ei ota sanallakaan kantaa. Se hämmentää minua todella paljon, kuvailee Halttunen kangasniemeläisten päättäjien keskustelukulttuuria.
Sitä sivusta seurannut Hokkanen muistaa erään kunnanvaltuuston kokouksen, jossa muuan valtuutettu kysyi muilta tuulivoimasta ja minimietäisyydestä asutuksiin – mutta kukaan ei vastannut kysyjälle sanallakaan.
Kangasniemen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Suur-Savon Sähkön hallintoneuvostoon vuodesta 2020 kuulunut Tommi Vehmala.
Vaikenemisen lisäksi – näin voitaneen sanoa – Kangasniemellä on myös peitelty ”tuulivoimakeskustelua”. Kunnanvaltuuston kokoukset vuosilta 2022–2024 on poistettu YouTubesta, minkä on huomioinut moni. Ratkaisua pidetään kyseenalaisena julkisuuslain näkökulmasta. Tuulia Järvi-Suomi ry on tehnyt asiasta tietopyyntökyselyn.
Himottu arvelee, että paikallisten päättäjien vaikeneminen johtuu siitä, etteivät valtuutetut ole perehtyneet tuulivoimahankkeeseen ”minkään vertaa”:
– Kerran muuan valtuutettu kysyi, kuka tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyyksistä oikein päättää. No, se oli se kysyjä itse, Himottu naurahtaa ja jatkaa:
– Toisella kerralla, kun esitin kysymyksen Huuhtimäen kaava-alueen koosta, eräät valtuutetut kysyivät, montako myllyä Huuhtimäkeen sitten saadaan, jos vähimmäisetäisyys asutukseen nostetaan kilometristä kahteen. Valtuutetut eivät siis tajunneet, että Huuhtimäki on niin pieni alue, ettei tänne mahtuisi yhtään myllyä, jos vähimmäisetäisyys olisi kaksi kilometriä. Eivät he ole perehtyneet koko hankkeeseen, summaa Himottu.
Kenties ihan jokainen kunnanvaltuutettu ei hahmota toimenkuvaansa, eikä sitä, miten suurista asioista on päättämässä ja millaisin seurauksin. Himotun mielestä kunnanvaltuusto on ”sopulilauma, joka rynnistää yhtenä parvena samaan suuntaan, kun jossain tuolla päätetään jotain”.
Omituista yksimielisyyttä ihmettelee myös Hokkanen – etenkin kun Suur-Savon Sähkö, tai nyttemmin Järvi-Suomen Tuuli Oy – haluaa rakentaa niin suuria voimaloita, ettei sellaisia ole vielä missään, vaikka pienemmistäkin aiheutuu moninaisia haittoja ja suhteellisen vähäisiä hyötyä.
Eräästä hyödystä – halvasta ”vihreästä” energiasta – on Himotulla selvä näkemys:
– Kun entinen elinkeinoministeri Lintilä sanoi, että Suomesta tulee uusi Persianlahti, minä sanoin, että Kongo tästä tulee. En tiennyt vielä silloin mitään näistä kotikylän hankkeista. Nyt tiedän. Ja nyt tuntuu, että kyllä tästä Kongo tulee. Suomi täyteen tuulivoimaa ja energia Harjulinjoja pitkin Saksaan.
Artikkelia muokattu 29.8.2024: täydennetty erään synsiöläisen puhelimitse antamalla näkemyksellä.
Teksti ja kuvat @DocArkko
Artikkelisarjan toinen osa julkaistaan kahden viikon kuluessa.
Tietoja aiheesta voi lähettää Puula-lehden toimitukseen puulalehti[at]gmail.com.
Ota Puula.net seurantaan Facebookissa ja Instagramissa.
PUULA KAYAK 